SAK:n merkittävä vastaantulo ei ole kelvannut hallitukselle

– Hallitusohjelmassa on lukuisia työntekijöiden kannalta kovia työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Pahimpien muutosten vaikutukset ovat ankaria ja pitkäaikaisia. Olemme pyrkineet hakemaan niihin kohtuullistamista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK on ollut valmis myös pitkälle meneviin kompromisseihin, jotta solmu saataisiin auki.

– Olemme kertoneet hallitukselle, mistä kenkä puristaa ja missä asioissa ja miten voisimme tulla vastaan. Keskusteluissa ei yrityksistämme huolimatta ole päästy puusta pitkälle. Vaikuttaa entistä vahvemmin, että ongelma on ideologinen eikä SAK:n ehdotuksia todellisuudessa edes haluta kuulla.

Hallituksen kanssa käydyissä tunnusteluissa SAK on ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksen kohtuullistamisen lisäksi pitänyt esillä muun muassa tulevia paikallisen sopimisen sääntöjä, lakkoilun rajoittamista ja aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

– Pelkonamme on, että paikallisesta sopimisesta tulee työmarkkinoiden taksiuudistus eli hyvän tavoitteen kehno toteutus tuo suomalaisille työpaikoille viidakon lait ja sekaannuksen. Paikallista sopimista täytyy lisätä niin, etteivät työntekijät ja rehelliset yritykset kärsi siitä.

Esimerkiksi näistä asioista SAK on ollut valmis neuvottelemaan

• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia on lievennettävä pienipalkkaisille, lapsiperheille ja ikääntyneille työttömille. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtämällä päivärahan porrastusta myöhemmäksi, palauttamalla lapsikorotukset osittain ja helpottamalla ikääntyneiden mahdollisuuksia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.
• Paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai noudatettavaa työehtosopimusta, voi sopijaosapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä. Lakiin olisi kuitenkin vahvistettava oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla ja että luottamusmies on ensisijainen sopijaosapuoli.
• Jos oikeus paikalliseen sopimiseen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin, on sinne asetettava myös velvollisuuksia. Paikalliseen sopimiseen on säädettävä yleinen kohtuullisuussäännös, jonka mukaan yksinomaan työntekijöiden etuja heikentävä paikallinen sopimus on mitätön. Säännöstä olisi sovellettava vähintään silloin, kun paikallisen sopimuksen neuvottelevana osapuolena ei ole valtakunnallisen työntekijöiden yhdistyksen edustaja.
• Aikuiskoulutustukea ei lakkauteta, vaan uudistetaan tukea niin, että se tukee kansallisia tavoitteitamme osaamistason nostossa. Tukea kohdennetaan vähemmän koulutetuille työntekijöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai tätä matalampi koulutustaso. Kehitetään tukea niin, että se tukee entistä paremmin työn ohessa tapahtuvaa opiskelua. Vuonna 2020 voimaan tullut muutos ohjaa jo tähän vahvasti.
• Poliittisluonteiset lakot olisivat sallittuja, mutta työtuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin kohteena. Tukilakot ovat lähtökohtaisesti laillisia, jos pääriita on laillinen. Tukilakkojen suhteellisuus voidaan arvioida työtuomioistuimessa. Arvioinnissa on otettava huomioon yhteys pääriitaan, aito painostusvaikutus ja yrityksen toimintaedellytysten riittävä turvaaminen. Lakkojen ilmoitusaikoja on lyhennettävä ja vuokratyövoiman käyttö lakkotilanteissa on kiellettävä.