Hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita – toisaalta huonosti voiva tiimi voi koostua hyvinvoivista yksilöistä
Sekä tiimin että yksilöiden hyvinvointi saavutetaan varmemmin, jos tiimissä on reflektointia ja huolenaiheiden jakamista, sekä hyvät suhteet kaikkien jäsenten välillä.
Uuden tutkimuksen mukaan hyvinvoivat tiimin jäsenet voivat muodostaa huonosti voivan tiimin, ja toisaalta hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita. Tutkimustulokset on julkaistu äskettäin arvostetussa Journal of Organizational Behavior -lehdessä https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/job.2782
”Jos tiimissä keskitytään vain tiimitason hyvinvointiin ja tarpeisiin, siihen kuuluvilla yksilöillä voi olla vaarana palaa loppuun. Ja sama toteutuu myös päinvastoin: jos yksilöt välittävät vain itsestään, tiimin hyvinvointi kärsii”, kertoo Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijatohtori Emma Nordbäck.
Tutkimus suoritettiin korona-aikana, joka poikkeuksellisuudessaan edesauttoi ilmiön löytämistä. Tiimien hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu edelleenkin työelämässä.
”Virtuaalisessa yhteistyössä yksilöiden ja tiimien erilaiset tarpeet korostuvat. Tutkimukseemme osallistuneista monet priorisoivat tiimiensä selviämistä ja ponnistelivat voimakkaasti niiden eteen oman hyvinvointinsa kustannuksella. Heidän riskinsä palaa loppuun kasvoi”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmi.
Toiset yksilöt taas priorisoivat omia tarpeitaan tiimin hyvinvoinnista välittämättä, jolloin moraali ja sitoutuminen tiimissä alkoivat kärsiä.
”Organisaatioissa tehdään paljon työntekijöiden hyvinvoinnin pulssimittauksia ja mitataan yksilöiden sitoutumista. Tiimin hyvinvointi on kuitenkin eri asia kuin yksilöiden hyvinvoinnin summa. Vaarana on, että yksilöhyvinvointia mittaavien kyselyjen tulokset saattavat näyttää tosi positiivisilta, vaikka samanaikaisesti voi olla, ettei tiimin yhteistyö toimi enää lainkaan”, Nurmi kertoo.
Tutkimus toteutettiin laadullisena päiväkirjatutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 69 jäsentä 12 eri tiimistä. Tutkijat mittasivat myös kyselyillä yksilöiden työn imua ja loppuun palamisen riskiä sekä tiimien hyvinvoinnin tasoa, kuten tiimin elinvoimaisuutta ja henkilösuhteiden laatua tiimin jäsenten välillä.
Hyvinvointia reflektoinnista
Vastauksissa selvisi myös, että ihmisten selviytymisstrategiat eivät useinkaan edesauta palautumista.
”Ihmiset eivät monesti tiedosta, mikä heitä stressaa ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jos ihminen esimerkiksi kokee yksinäisyyttä, juokseminen yksin metsässä ei välttämättä ole paras ratkaisu. Vastaavasti kokousputken keskelle olisi hyvä luoda taukoja, jolloin ei olla ruudun ääressä”, Nordbäck sanoo.
Tutkimuksen mukaan sekä tiimi- että yksilötasolla parhaiten pärjäsivät tiimit, jotka reflektoivat paljon. Tiimin jäsenet jakoivat tällöin avoimesti omia kokemuksiaan ja huolenaiheitaan sekä mukauttivat toimintaansa kaikkien edun mukaisesti. Ja nämä tiimit ovat tutkimuksen mukaan vähemmistössä.
”Virtuaalikokouksissa keskustelu on hyvin tehtäväpainotteista”, Nurmi sanoo.
”Toisaalta työelämä on nyt hyvin yksilökeskeistä, jolloin tiimin hyvinvointi saatetaan ylipäätään unohtaa. Tällä on vaikutusta koko organisaation elinvoimaisuuteen. Tasapaino tiimin ja yksilöiden tarpeiden välillä on avainasemassa”, Nordbäck jatkaa.
Nordbäck ja Nurmi ovat työskennelleet pitkään yhdessä. Tutkijatiimiin kuuluivat myös Jennifer Gibbs (University of California), Maggie Boyraz (California State University), ja Minna Logemann (City University of New York).
“Ihmisten väliset suhteet ovat yksi voimakkaimpia motivaatiotekijöitämme. Tapaamme tutkijaviisikolla konferenssissa kerran vuodessa ja olemme pitkäaikaisia ystäviä. Kun teimme tutkimusta yhdessä, keskityimme aina ensin vartin hyvinvointiasioihin. Reflektoinnille kannattaa aina varata aikaa.”
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Emma Nordbäck
Kauppakorkeakoulu Hanken
p. 050 567 7528
sähköposti: emma.nordback@hanken.fi
Apulaisprofessori Niina Nurmi
Aalto-yliopisto
p. 050 577 1693
sähköposti: niina.nurmi@aalto.fi
Kuva: Oona Hilli, Aalto-yliopisto
Tietoja julkaisijasta
Kauppakorkeakoulu Hanken on Suomen vanhin kauppakorkeakoulu, joka toimii
Helsingissä ja Vaasassa. Se on johtava, kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto, jolla on yli
sadan vuoden kokemus koulutuksesta ja tutkimuksesta talouden ja kauppatieteiden aloilta.
Kaikki Hankenin opetus perustuu sen korkeatasoiseen tutkimukseen. Hankenilla on läheiset
suhteet yritysmaailmaan ja yli 14 000 alumnin verkosto yli 70 maassa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Svenska handelshögskolan
Ny forskning avslöjar moraliska motiv bakom skattebetalningar och skattefusk11.4.2024 09:12:51 EEST | Tiedote
Vad motiverar människor till att betala sin skatt? Och vilka faktorer avgör om man fördömer skattefusk eller ej? Ny forskning avslöjar den komplexa moralpsykologin bakom varför människor betalar skatter eller undviker dem och ger insikter i hur digital finansiell teknik kan påverka vårt etiska beslutsfattande.
Uuden tutkimuksen valossa verojen maksaminen ja veronkierto kumpuavat moninaisista moraalisista motiiveista11.4.2024 09:12:51 EEST | Tiedote
Mikä saa ihmiset maksamaan veronsa? Entä mitkä seikat vaikuttavat veronkierron paheksutaan? Uusi väitöskirja valaisee verojen maksamisen ja veronkierron taustalla vaikuttavaa monimuotoista moraalipsykologiaa ja tarjoaa näkökulmia siihen, miten digitaaliset rahoitusteknologiat voivat vaikuttaa eettiseen päätöksentekoomme.
New study reveals moral motivations behind tax payments and evasion11.4.2024 09:12:51 EEST | Press release
What motivates people to pay their taxes? And what shapes moral condemnation of tax evasion? New research uncovers the complex moral psychology underlying why people pay taxes or evade them, providing insights for sustaining ethical cooperation as financial technologies evolve.
Hankens popularitet steg i år igen27.3.2024 17:14:32 EET | Tiedote
Svenska handelshögskolans (Hanken) svenska kandidatprogram fick 2488 ansökningar (2023: 2148), 1680 till Helsingfors (2023: 1410) och 808 till Vasa (2023: 738) i den gemensamma ansökan som stängde 27.3.2024.
Kauppakorkeakoulu Hankenin suosio nousi jälleen tänä vuonna27.3.2024 17:14:32 EET | Tiedote
Kauppakorkeakoulu Hankenin ruotsinkieliseen kandidaattiohjelmaan tuli kevään yhteishaussa 2488 hakemusta (2023: 2148 hakemusta). Näistä 1680 tuli Helsinkiin (2023: 1410) ja 808 Vaasaan (2023: 738).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme