70 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisen median koronauutisointiin, 20 prosenttia ei luottanut uutisiin

Suomalaiset olivat kokonaisuutena tyytyväisiä uutismedian suoriutumiseen koronapandemian aikana. Tämä käy ilmi Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistossa tehdystä uudesta tutkimuksesta. Tutkimuksen tavoite oli valottaa kyselyn ja haastattelujen avulla, miten ihmiset ovat hankkineet ja merkityksellistäneet koronaa koskevaa tietoa.  

Lähes kolme neljäsosaa (71 %) ilmoitti voineensa pääosin luottaa pandemiaa koskevaan uutisointiin. Viidennes (20 %) vastaajista ei kuitenkaan luottanut uutisointiin ja kriittisesti uutismedian toimintaan pandemia-aikana suhtautuvia oli melko runsaasti 25–34-vuotiaissa. Vastaukset vaihtelivat myös esimerkiksi siinä, koettiinko paikallisen uutismedian rooli keskeiseksi ja mikä sosiaalisen median merkitys oli. 

Osa tiedotusvälineistä tarkasteli viranomaisia myötäsukaisesti 

Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää Oulun seutua koskevan case-tutkimuksen avulla, millaisia rooleja perinteisille ja uudemmille tiedonvälittäjille on rakentunut koronakriisin aikana. 

Koronauutisoinnissa korostui viranomaistiedon välittäminen ja taustoittaminen, mutta myös viranomaisten, poliitikkojen ja auktoriteettien tukeminen. Case-tutkimus osoittaa, että erityisesti ei-perinteiset mediat, kuten Oulun kaupungin rahoittama Mun Oulu ja Oulun yliopistollisen sairaalan julkaisu OYS Plus, tarkastelivat viranomaisia tai paikallisia yrityksiä myötäsukaisesti. Perinteiset uutismediat Kaleva ja Yle Oulu uutisoivat auktoriteeteista kriittisesti, mutta vallan vahtikoira-rooli oli niissäkin vähäinen. Päättäjille suunnattu verkkomedia Mustread tuotti taustoittavaa tietoa ja analysoi vaikutuksia erityisesti liike-elämässä. Muista poiketen Mustread välitti poliitikkojen, yritysjohtajien ja muiden päättäjien kritiikkiä koronarajoituksia ja -politiikkatoimenpiteitä kohtaan. 

Tutkimus osoittaa, että koronapandemian kaltaisessa kriisitilanteessa ajantasainen tieto on kansalaisille hyvin tärkeää. Yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan ihmiset toivovat, että uutismedia tuo erilaisia näkemyksiä tasapuolisesti esiin, ottaa ihmisten huolet tosissaan ja vastaa niihin. Tutkimus tuo esiin myös mediakentän hajautumisen ja monipuolistumisen vaikutuksia kriisiviestintään. Vaikka ei-perinteiset mediat välittivät tärkeää ja ajankohtaista tietoa pandemiasta, niiden päättäjiä myötäilevä uutisointi saattoi ehkäistä päätösten ja rajoitusten kriittistä tarkastelua.  

Tulokset korostavatkin kriittisen otteen tarvetta kriisiuutisoinnissa, esimerkiksi koronarajoitusten sosiaalisten, psyykkisten ja taloudellisten pitkäaikaisvaikutusten arvioinnissa. 

Yhteystiedot:

Professori Jaana Hujanen, Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan         
(jaana.hujanen@helsinki.fi), puh. 050 415 4550 

Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund, Turun yliopisto, (mikko.s.gronlund@utu.fi)

Dosentti, yliopistonlehtori Katja Lehtisaari, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (katja.lehtisaari@tuni.fi), puh. 050 409 8845 

Väitöskirjatutkija Juho Ruotsalainen, Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan (juho.ruotsalainen@helsinki.fi), puh. 044 522 7227 

Tutkijatohtori Salla Tuomola, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (salla.tuomola@tuni.fi), puh. 050 4425 395