Väitös: Äidin papilloomavirusinfektio voi vaikuttaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmään

Ihmisen papilloomavirus (HPV) tunnetaan perinteisesti seksivälitteisesti tarttuvana tautina. Viime vuosina mielenkiintoa on herättänyt jatkuvasti lisääntyvä ymmärrys siitä, että HPV voi tarttua muutoinkin kuin seksin välityksellä. HPV voi tarttua esimerkiksi synnytyksen aikana äidistä lapseen ja jopa tavanomaisessa kanssakäymisessä perheen sisällä vanhemmasta lapseen. Merkittävä osa HPV-tartunnoista ei kuitenkaan ehdi aiheuttaa minkäänlaisia oireita, koska tehokkaasti toimiva elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä poistaa ihmisen papilloomaviruksen elimistöstä.

Helmi Suomisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako äidin HPV-infektio hänen lapsensa immuunijärjestelmään. Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin HPV-vasta-aineiden ilmentymistä varhaislapsuudessa. Tutkimukseen sisällytettiin 329 äitiä ja heidän 331 vastasyntynyttä lastansa suomalaisesta perhekohorttitutkimuksesta (Finnish Family HPV Study). Osallistujilta kerättiin verinäytteitä T-solujen ja HPV-vasta-aineiden määrittämistä varten sekä limakalvonäytteitä HPV-määrityksiä varten.

Tutkimuksessaan Suominen havaitsi, että äidin pitkäaikainen HPV-infektio suun alueella vaikutti lapsen immuunijärjestelmän T-soluihin. Lisäksi HPV-vasta-ainetutkimuksiin liittyvät tulokset viittasivat siihen, että osalla lapsista muodostui vasta-aineita HPV:ta kohtaan jo varhaislapsuudessa.

– Tulokset tukevat näkemystä siitä, että äidin pitkäaikainen HPV-infektio voi vaikuttaa hänen lapsensa immuunijärjestelmään. Lisäksi nämä tutkimustulokset tukevat näkemystä siitä, että HPV-infektion voi saada jo varhaislapsuudessa, Suominen kertoo.

Immuunipuolustusjärjestelmän toimiessa riittämättömästi osa HPV-infektioista voi kroonistua. Tiedetään, että krooninen eli pitkäaikainen HPV-infektio voi johtaa syövän kehittymiseen. Erityisesti kohdunkaulan ja suunielun syövän osalta tiedetään, että HPV:n rooli syövän synnyssä on merkittävä. Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti 10–12-vuotiaille lapsille annettavien HPV-rokotusten tavoitteena on vähentää tätä HPV-infektioon liittyvää syöpätaakkaa tulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä ei ole olemassa tutkittua tietoa siitä, mikä on varhaislapsuudessa saadun HPV-tartunnan merkitys pidemmällä aikavälillä. Mikäli varhaislapsuudessa saadulla HPV-tartunnalla osoitettaisiin olevan pitkäaikaisia seuraamuksia, tällä voi olla vaikutusta kansallisen rokotusohjelman HPV-rokotusten toteutukseen tulevaisuudessa. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta aiheeseen liittyen, Suominen toteaa.

Helmi Suominen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta maaliskuussa 2024. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereella.

Väitöstilaisuus torstaina 28. maaliskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Helmi Suomisen naistentautien ja synnytysten oppialaan kuuluva väitöskirja Immunological and Serological Aspects of Human Papillomavirus Infection in Finnish Mothers and Their Children tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa torstaina 28.3.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Helen Trottier Montrealin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Karolina Louvanto Tampereen yliopistosta.