Kouluterveyskysely: Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat voivat suomenkielisiä paremmin koulussa, mutta kokevat kotona enemmän henkistä väkivaltaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi nyt ensimmäistä kertaa erikseen Kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2019–2023 ruotsinkielisistä peruskouluista.

Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat kokivat suomenkielisiä yleisemmin opettajien olevan kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. Ero oli ruotsinkielisten peruskoululaisten eduksi 7–8 prosenttiyksikköä. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokivat myös pystyvänsä puhumaan mieltään painavista asioista koulun aikuisen kanssa yleisemmin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat olivat olleet osallisina koulukiusaamisessa harvemmin (29 %) kuin suomenkielisten koulujen oppilaat (34–44 %).

Vuonna 2023 koulunkäynnistä pitäminen oli yleisempää ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä. Ero 4. ja 5. luokan oppilailla oli 6 prosenttiyksikköä (79 vs. 73 %), 8. ja 9. luokan oppilailla 3 prosenttiyksikköä (55 vs. 52 %).

Henkisen väkivallan kokemus kotona yleisempää

Sen sijaan ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat kokevat henkistä väkivaltaa vanhempiensa taholta merkittävästi yleisemmin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Ruotsinkielisten 4. ja 5. luokkien tytöistä (41 %) ja pojista (36 %) selvästi suurempi osuus oli kokenut henkistä väkivaltaa kuin suomenkielisten koulujen tytöistä (29 %) ja pojista (25 %).

Myös perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilailla ero henkisen väkivallan kokemuksessa ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä oli merkittävä, noin kymmenen prosenttiyksikköä (tytöillä 13 ja pojilla 8).

Tulokset ovat samansuuntaiset myös vuosien 2019 ja 2021 Kouluterveyskyselyissä. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa oli keväällä 2023 yleisempää suomenkielisten koulujen oppilailla kuin ruotsinkielisten.

Ruotsinkielisten peruskoulujen välillä ei ollut juuri alueellisia eroja henkisen väkivallan kokemuksissa vuoden 2023 kyselyssä, vaan tulokset olivat samaa tasoa Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Syitä yllättävän johdonmukaiselle kieliryhmien väliselle erolle henkisen väkivallan kokemuksissa on vaikea esittää, arvioi THL:n asiantuntija Anni Matikka. "Tämä on ensimmäinen, joskin selkeä tilastollinen havainto aiheesta. Syiden pohdintaan, selvittämiseen ja tutkimiseen tarvitaan aikaa. Kouluterveyskysely ei anna tähän suoria vastauksia."

On mahdollista, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat tunnistavat suomenkielisiä paremmin henkisen väkivallan, pohtii opetusneuvos Christine Söderek Opetushallituksesta. Toisaalta hänen mukaansa on tärkeää myös selvittää kokemuksia tarkemmin sekä miettiä, tulisiko vanhemmuutta tukea vahvemmin.

Ruotsinkielisten koulujen 8. ja 9. -luokkalaisista yksi kymmenestä (10 %) oli kokenut syrjintää kielen perusteella, suomenkielisten koulujen oppilaista vain 4 prosenttia.

Ruotsinkieliset palvelut eivät ole yhdenvertaisia

Ruotsinkielisten koulujen lapset ja nuoret olivat käyneet suomenkielisiä yleisemmin opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten vastaanotoilla, mutta olivat kokeneet saaneensa tukea ja apua niitä tarvitessaan suomenkielisten koulujen oppilaita harvemmin. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta koki saaneensa tarvitsemaansa tukea ja apua ruotsinkielisistä peruskoululaisista 70 prosenttia ja suomenkielisistä 84 prosenttia.

Suomenkielisen perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaiset kokivat saaneensa ruotsinkielisiä yleisemmin apua ja tukea kouluterveydenhoitajalta, lääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta. Erot vaihtelivat suomenkielisten koulujen eduksi 9 prosenttiyksiköstä 19:ään. Erot olivat samansuuntaiset tytöillä ja pojilla.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokivat terveystarkastuksen yksilölliseksi ja keskustelevaksi harvemmin kuin suomenkielisissä kouluissa.

Mahdollisuuksissa saada perustason sosiaali- ja terveyspalveluita ruotsiksi tiedetään Christine Söderekin mukaan olevan alueellisia haasteita: ”Tämä saattaa johtaa siihen, että opiskeluhuoltopalveluissa kannatellaan suuremman tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria, jotka näin ollen eivät saa tarvitsemaansa tukea.”

Anni Matikan mukaan lasten ja nuorten voi olla erityisen vaikeaa pyytää apua muulla kuin omalla äidinkielellään vaikeasti hahmottuviin asioihin, kuten perheen vuorovaikutuksen ongelmiin ja mielenterveyteen.

Kouluterveyskyselyjen mukaan kokemus omasta terveydentilasta oli yhtä usein hyvä ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen oppilailla. Samoin koulu-uupumusta kokeneiden ja vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet olivat samaa tasoa.

Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2023 kaikkiaan 182 670 perusopetuksen oppilasta. Heistä kuusi prosenttia eli 11 206 oppilasta kävi koulua, jossa opetuskieli on ruotsi.

Lähde: Anni Matikka, Christine Söderek, Eetu Ervasti, Kouluterveyskyselyn tuloksia opetuskielen mukaan ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä kouluissa. Työpaperi 11/2024, THL.

Kouluterveyskyselyn tulokset thl.fi:ssä

Kouluterveyskyselyn indikaattorikuvaukset thl.fi:ssä

Lisätietoja:

Anni Matikka (Kouluterveyskysely)
asiantuntija, THL
puh. 029 524 7322
etunimi.sukunimi@thl.fi

Christine Söderek (ruotsinkielinen perusopetus)
opetusneuvos
Opetushallitus
Puh. 029 533 1805
etunimi.sukunimi@oph.fi