Inflaatio hidastuu, mutta ostovoima on yhä heikkoa

Tilastokeskuksen virallisella mittarilla mitattuna Suomen inflaatio oli helmikuussa 3,0 prosenttia. Tammikuussa vastaava lukema oli 3,3 prosenttia, eli inflaation hidastuminen jatkui. 

Kuukausitasolla nähtiin silti edelleen kohtalaisen reipasta hintojen nousua monissa eri hyödykeryhmissä. Hintojen korotukset ovat kuitenkin alkuvuodelle tyypillisiä. Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat helmikuussa 0,5 prosenttia, mikä vastaa pitkän aikavälin keskimääräistä tahtia. 

”Isossa kuvassa hintakehitys on sellaista kuin pitääkin, eli inflaatio on laantumassa. Tilanne ei etene täysin suoraviivaisesti, vaan viime kuukausina on nähty kohtalaista hintojen nousua eräissä keskeisissä hyödykeryhmissä. Siinä ei ole kuitenkaan historiallisesti mitään ihmeellistä, vaikka inflaatio ehti välillä melkein unohtua, koska se oli niin hidasta ennen koronapandemiaa. Pikemminkin Suomen inflaatiotilannetta voisi kuvailla juuri nyt tavanomaiseksi”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. 

Tilastokeskuksen julkistamaan kotimaiseen inflaatiomittariin liittyy tällä hetkellä useampiakin tulkinnallisia haasteita. Lainakorkojen sisällyttäminen indeksiin antaa harhaanjohtavan kuvan yleisen hintatason muutoksesta. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus on pienentynyt, mutta se oli helmikuussa edelleen yli 2,2 prosenttiyksikköä. Korot selittävät siten leijonanosan kokonaisinflaatiosta. Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut vaatimattomat 0,7 prosenttia. 

”Korkokehitys vaikuttaa toki velallisten kotitalouksien ostovoimaan, mutta se on huono mittari yleiselle hintakehitykselle ja siihen liittyville korotuspaineille”, sanoo Appelqvist. 

Toisaalta inflaatiota hidastaa tällä hetkellä keinotekoisesti sähkön hintaindeksiin liittyvä laskentavirhe, jota ei ole korjattu takautuvasti. Viime talvena Tilastokeskus arvioi sähkön hinnan liian korkeaksi. Siten vuosi-inflaatiota laskettaessa vertailutaso on tällä hetkellä liian korkea, mikä saa nykyisen inflaatiolukeman näyttämään keinotekoisen malalta. 

”Laskentavirheen takia osa tarkkailijoista on erehtynyt luulemaan inflaatiota vielä todellistakin vähäisemmäksi. Poistamalla sekä korkojen nousun että sähkön hintaindeksin vaikutus inflaatiosta, saadaan helmikuun lukemaksi noin 1,3 prosenttia. Se ei ole täysin tarkka tieto, mutta on ehkä käyttökelpoisin saatavilla oleva arvio Suomen tämänhetkisestä vuosi-inflaatiosta”, sanoo Appelqvist. 

Kuluttajien ostovoiman heikkous hillitsee hintojen nousupaineita 

Ruuan osalta vuosi-inflaatio painui helmikuussa jopa negatiiviseksi. Tilanne on hieman hämäävä, koska viime kuukausina ruuan hinta on itse asiassa noussut pitkästä aikaa melko vauhdikkaasti. Sen sijaan viime vuonna elintarvikkeet eivät juurikaan kallistuneet, mikä on jarruttanut vuosi-inflaatiota jo pitkään. Inflaatiokehityksen arvioimista vaikeuttaa se, että kuluttajat eivät ole vielä täysin tottuneet aiemmin nousseisiin hintoihin.  

”Kuukausitasolla ruoka on pitkästä aikaa kallistunut alkuvuodesta, mutta kyseessä ovat tavanomaiset alkuvuoden hintojen tarkistukset. Ei vaikuta todennäköiseltä, että ruuan hinta olisi lähdössä jatkossa rajuun nousuun, vaikka lakot saattavat tuoda hetkellisesti nousua yksittäisten tuotteiden hintoihin saatavuusongelmien takia. Heikko suhdannetilanne on omiaan hillitsemään hintapaineita. Palkansaajien ostovoima on edelleen selvästi totuttua heikompi, ja kauppojen edellytykset hintojen korottamiseen ovat siksi rajallisia. Pikemminkin on todennäköistä, että kustannusten nousu on jatkossa osittain pois yritysten katteista, eikä se heijastu täysimääräisesti kuluttajahintoihin”, arvioi Appelqvist.