DNA Oyj

Tutkimus: suomalaisyrityksillä petrattavaa kyberuhkiin varautumisessa

Jaa

Kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly, alati muuttuva maailmantilanne ja hektinen arki haastavat yritysten ja kansalaisten kyberturvaa päivittäin. DNA:n omistavan Telenorin Norstatilla teettämän pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset yrityspäättäjät tunnistavat nämä haasteet, mutta kyberuhkiin varaudutaan puutteellisesti.

Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa, Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoi DNA:n tilaisuudessa.
Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa, Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoi DNA:n tilaisuudessa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista yrityspäättäjistä peräti 87 % on erittäin tai melko luottavaisia organisaationsa kykyyn havaita kyberhyökkäyksiä sekä vastata niihin. Kuitenkin vain 33 %:lla yrityksistä on varautumissuunnitelma kyberhyökkäysten varalle. Puutteita löytyy myös perustason turvaratkaisuista: kyselyyn vastanneista jopa neljäsosalla ei ole palomuuria (25 %) tai virustorjuntaa (24 %) käytössään.

“Tämän päivän yhteiskunta on erittäin riippuvainen erilaisista pilvipalveluista ja tietoverkoista, joiden jatkuvuus taataan varautumis- ja palautumissuunnitelmilla. Vähin, mitä yritysten tulee tehdä itsensä ja asiakkaansa suojatakseen, on huolehtia asianmukaisista palomuuriratkaisuista, haittaohjelmien torjunnasta sekä kriittisen datan säännöllisestä varmuuskopioimisesta. Näin luodaan pohja kyberresilienssin kasvattamiselle”, kertoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.

Tekoäly vauhdittaa kyberrikollisuutta, ja uusien uhkien torjuminen edellyttää tekoälyavusteista automatiikkaa hyödyntäviä kyberturvaratkaisuja. Ne etsivät jatkuvasti erilaisia anomalioita sekä epätavallisia ilmiöitä ja reagoivat mahdollisiin uhkiin ennakoivasti. Tutkimuksen perusteella vain 16 % suomalaispäättäjistä luottaa tekoälyyn verkkoturvaa vahvistavana tekijänä. Sen sijaan 32 % vastaajista arvioi tekoälyn heikentävän turvallisuutta.

“Tekoälyllä on suuri rooli modernissa kyberturvassa, sillä sen avulla voidaan torjua tehokkaammin myös täysin uudenlaisia uhkia. Kyberrikollisten työkalupakki kehittyy kovaa vauhtia, joten yritysten on pysyttävä valppaina edellä pysyäkseen”, Ylihurula sanoo.

Suurimpina kyberkyvykkyyksien parantamisen hidasteina nähdään henkilökunnan tietoturva-aiheisen tietoisuuden (25 %) sekä osaamisen puute (27 %). Kiire ja huomion herpaantuminen altistavat inhimillisille virheille, joiden varaan esimerkiksi sähköpostin ja puhelimen kautta iskevät kyberrikolliset myös laskevat.

“Tehokas tietoturva on kuin sipuli. Vaikka hyökkääjä pääsisi ensimmäisestä kerroksesta läpi, seuraava on jo vastassa. Koko toimitusketjun osaamisen kasvattaminen sekä huomion herpaantumisesta johtuvia uhkia ehkäisevän kiireettömän ja stressivapaan kulttuurin luominen ovat olennaisia kyberturvatekoja. Koulutus ja pelillistäminen ovat hyviä keinoja kyberturvatietoisuuden lisäämiseksi.”

Yrityksillä tärkeä rooli yhteiskunnan kyberresilienssissä – luotto julkiseen sektoriin Pohjoismaiden kärkeä

Julkisella sektorilla on huoltovarmuudesta iso vastuu, mutta myös yrityksillä on merkittävä rooli yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen ja kriittisen digitaalisen infrastruktuurin turvaamisessa. Julkisen liikenteen, pankkipalveluiden, ruokakauppojen ja tietoliikenneyhteyksien on syytä pelata kaikissa tilanteissa.

“Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa. Pienet yritykset voivat ajatella, etteivät ne ole kiinnostavia kohteita, mutta ne saattavat olla rikollisten tie suurempiin yrityksiin tai julkishallinnon toimijoihin. Varautuminen ja huoltovarmuus ovat kaikkien huoli, sillä digitalisoitunut yhteiskunta ei pyöri montaa päivää ilman kriittistä infraa ja palveluita”, DNA:n Kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa puhunut Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoo.

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiskuluttajat luottavat julkishallinnon kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä merkittävästi muita maita enemmän, sillä epäilijöitä löytyi vastaajista vain 24 %. Ero on suuri etenkin Ruotsin (50 %) ja Norjan (43 %) tuloksiin verrattuna, Tanskan ollessa lähempänä 33 % tuloksellaan.

Luottamukselle näyttäisi löytyvän myös katetta, sillä selvästi useampi julkisen sektorin päättäjistä (59 %) on huolissaan kyberhyökkäyksistä yksityiseen sektoriin (34 %) verrattuna. Varautumissuunnitelma kyberuhkien varalta löytyy jopa 61 % julkisen sektorin organisaatioista.

“Nato-jäsenyyden myötä emme ole enää yksin sotilaallisessa puolustuksessa, eikä meidän tarvitse jäädä yksin kyberturvassakaan. Myös viranomaisten ja yritysten on syytä vaihtaa tietoa ja asiantuntemusta, harjoitella ja hakea oppia toisiltaan sekä jakaa parhaita käytäntöjä keskenään siltä osin kuin se on mahdollista”, Solante jatkaa.

Tietoa tutkimuksesta: DNA:n omistavan Telenor Groupin Norstatilla lokakuussa 2023 teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten ja organisaatioiden johtavissa asemissa olevien henkilöiden näkemyksiä tietoturvaan ja kyberresilienssiin liittyvistä aiheista. Vastaajien kokonaismäärä oli 2 134, joista 518 oli Suomesta. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,9–4,5 prosenttiyksikköä.

Lokakuussa 2023 Telenor Groupin Norstatilla teettämässä tietoturvaan liittyvässä kuluttajatutkimuksessa puolestaan vastaajien kokonaismäärä oli 4062, joista 1018 oli Suomesta. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,4–3,2 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja medialle

Liite: tutkimustiivistelmä

Yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Kuvat

Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa, Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoi DNA:n tilaisuudessa.
Kokonaismaanpuolustuksen kannalta kybersietoisuuden on oltava kunnossa koko toimitusketjussa, Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja Tero Solante sanoi DNA:n tilaisuudessa.
Lataa
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne puhui DNA:n kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa 14.3.2024
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne puhui DNA:n kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa 14.3.2024
Lataa
DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula puhui DNA:n kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa 14.3.2024.
DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula puhui DNA:n kyberresilienssi liiketoiminnan turvana -tilaisuudessa 14.3.2024.
Lataa

Liitteet

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1 067 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, X:ssä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA:n käyttämä 5G-verkko yltää nyt Etelä-Karjalassa liki joka kolkkaan11.4.2024 09:55:00 EEST | Tiedote

DNA:n käyttämän 5G-verkon rakennustyöt Etelä-Karjalassa ovat saavuttaneet pisteen, jossa 5G-verkon peitto yltää maakunnassa liki kaikkialle ja asukkaiden tavoittavuus lähestyy 100 prosentin tasoa heidän asuinpaikkojensa perusteella. Koko maan tasolla kuuluvuudessa on kuitenkin yhä alueellista vaihtelua, minkä vuoksi verkkoa parannetaan jatkuvasti. Tavoite on erityisesti maantieteellisen peiton vahvistaminen ja kasvattaminen. Laskennallisesti 5G-verkko tavoittaa noin 96 prosenttia suomalaisista koko maassa, yhteensä yli 250 paikkakunnalla. 5G-rakentamisen myötä paranevat myös 4G-yhteydet.

DNA’s 5G network now reaches almost every corner of South Karelia11.4.2024 09:55:00 EEST | Press release

DNA’s 5G network in South Karelia now reaches nearly all parts of the region, and coverage of the population is approaching 100% based on residents’ location. At the national level, however, there are still regional variations in coverage, which is why the network is constantly being improved. In particular, DNA’s goal is to reinforce and increase geographic coverage. The 5G network has a theoretical coverage of around 96% of Finland’s population in more than 250 localities. The construction of 5G infrastructure also improves 4G connections.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye