Uutuuskirja kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty

Pysyvää on luonnossa vain muutos. Luontokato alkoi elämän alkuhämärässä eikä loppua ole tiedossa. Planeetan hurjaluontoisin ja laajimmin levinnyt vieraslaji Homo sapiens tuotti luontokatoa jo mammutteja vaaniessaan. Ihmiskunta on jättänyt pitkän ja syvän ekologisen jalanjäljen.

Maapallo on piiritetty. Se ei voi vapautua 8–10 miljardin ihmisen väestöstä eikä heidän tuhansista miljoonista nelijalkaisista seuralaisistaan: naudoista, sioista, kanoista, koirista ja kissoista. Kukin ihminen ja jokainen eläin tarvitsee päivittäisen annoksensa ruokaa ja rehua. Ravinnon energia tulee vihreiden kasvien yhteytyksestä, fotosynteesistä. Ihmiskunta on ankkuroitu luontoon.

Pekka Kauppi ja Seppo Peltomaa esittelevät luonnon kehityskulkuja tasapuolisesti sanoin ja kuvin. Peltomaan häikäisevät valokuvat todistavat, ettei luonnon monimuotoisuus suinkaan ole hävinnyt, vaan sitä on paljon aivan kotinurkillamme. Luonnon vivahteista on lupa nauttia ja ottaa niistä elinvoimaa. Ei ole välttämätöntä lähteä safarille Afrikkaan. Kun pysähtyy ja katsoo ympärilleen Suomessa, näkee hämmästyttävän hienoa ja monipuolista luontoa. Luonnon monimuotoisuudesta on syytä iloita.

Suomi, onnellisten maa, sijoittuu onnekkaasti maailmassa. Lajeja ei ole metsistämme peruuttamattomasti hävinnyt.

Professori Pekka Kauppi tutkii ympäristötiedettä ja metsätiedettä Helsingin yliopistossa. Hänen työryhmänsä teki Euroopan osuuden maailmanlaajuisessa metsien hiilitasetta käsittävässä tutkimuksessa, jonka Science-lehti julkaisi 2011. Artikkeli oli Helsingin yliopiston eniten siteerattu tiedejulkaisu marraskuussa 2015. Kauppi on kokenut, kansainvälisen uran tehnyt professori ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hänen teoksensa Kahlittu yliopistomme ilmestyy tammikuusssa 2017.

Seppo Peltomaa on eläköitynyt rakennusarkkitehti ja yrittäjä sekä elinikäinen luontoharrastaja ja -valokuvaaja.

Tilaa arvostelukappale