Into Kustannus

Uutuuskirja: Politiikan pinnan vangit kertoo tunteiden voimalla pyörivästä huomiobisneksestä – ja alistaa poliitikkojen somekäytöksen kriittiseen tarkasteluun

Jaa

Reagoi hetkessä, huuda ja kärjistä, ole aina näkyvillä. Siinäkö poliitikon nykyinen elämänohje? Yannick Lahti ja Matti Mörttinen pureutuvat uudessa teoksessaan politiikan pinnallistumiseen, sen historiaan ja seurauksiin.

Olemme kaikki pinnan vankeja, niin päättäjät kuin kansalaiset. Kysymys ei ole pelkästään sosiaalisen median läpimurrosta. Tunteet alkoivat ottaa valtaa ohi tiedon, kokemuksen ja neuvottelemisen jo vuosia aiemmin. Nyt olemme siirtyneet huomiotalouteen, jossa rajat median tai julkisuudessa olemisen eri muotojen välillä alkavat kadota. Hybridimedioituneessa julkisuusbisneksessä Taylor Swift ja Sanna Marin ovat samoilla markkinoilla.

”Näkyvyysbisneksen sisällä liikutaan joustavasti roolista toiseen. Ei ole enää niin tarkkaa, oletko lainsäätäjä-poliitikko, viranhaltija, lobbari, journalisti vai viihdyttäjä. Kaikki, jopa rikollisjulkkikset, ovat mukana samassa somehenkisessä huomiotaloudessa, ja siinä kilpaillaan erityisesti ihmisten ajasta ja fanituksesta sekä sitä kautta myös rahasta.”

Pinnallisuus ei ole pelkästään pahasta. Uusi hybridimedioitunut maailma mahdollistaa politiikan reaaliaikaisen seuraamisen. Parhaimmillaan se antaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on tullut paljon lisää. Mutta läpinäkyvyys on korvannut vastuunkannon. Hyvyydestä on arvona tullut täysin banaalia. Kirjan kirjoittajien toteuttama someseuranta osoittaa, että poliitikot keskittyvät ensisijaisesti viestittämään itsestään, aamiaisistaan ja kuntosalikäynneistään. Lakien säätämisestä ei puhuta yhtä vetoavasti.

Raadollisimmillaan poliitikkojen somettaminen on ollut esimerkiksi selfieiden ja videoiden somettamista kansallisesta surujuhlasta, edesmenneen presidentin hautajaisista.

”Meillä on kasvava poliittinen eliitti, joka on kovaa vauhtia muuttumassa täysin pakkomielteiseksi omasta julkisuuskuvastaan. Hybridissä mediasysteemissä ja konsultti- ja viestintätoimistojen kalliilla avustuksella poliitikot muuttuvat yksityisen ja julkisen vallan välissä yhä enemmän politiikan pinnan vangeiksi kansalaisten seuratessa sirkusta lunastamiltaan digitaalisilta vip-paikoilta.”

Lahden ja Mörttisen kirja analysoi Sanna Marinia suomalaisen hybridijulkisuuden ja politiikan pinnan vankeuden henkilöitymä. Tunteiden aikakaudelle tyypillisesti hän jakaa seuraajien mielipiteet jyrkästi. Nuoresta vasemmistolaisesta naispääministeristä tuli ensin ihailtu kansainvälinen vaikuttaja ja sittemmin kontroverssi yleisjulkkishahmo. Ilmiön yksi rakennuspuu oli salamana levinnyt video, jolla Suomen silloinen pääministeri sanoi konfliktin Ukrainassa päättyvän sillä, että Venäjä poistuu maasta. Uusi kirja avaa tapausta tähänastista syvemmältä.

”Episodi oli erittäin kuvaava esimerkki siitä, miten somejulkaisu voi muuttaa yleisen mielikuvan jostain tilanteesta. (…) Marin oli joutumassa hankalaan saumaan – ja heitti siihen hätään hatusta yksinkertaistavan yleiskommentin. Se upposi täydellisesti vastaanottajakuntaan. 13 sekunnissa mahdollinen diplomaattinen munaus muuttui yhdeksi aikojemme legendaarisista pr-voitoista.”

Ilmiöpoliitikkoja on ollut iät ja ajat. Pinnallisuuden juuret vallankäytössä ovat nekin ikivanhat. Kirjassa käsitellään myös propagandaa keinona, jolla on maalattu kiiltävää pintaa julmien johtajien tai rumien tapahtumien päälle. Modernissa suomalaisessa ajassa pinnallistumista on edistänyt myös vaalijärjestelmämme, joka korostaa henkilöehdokkaita puolueiden ja niiden edustamien aatteiden kustannuksella. Mörttinen ja Lahti tekevät laajoja ja selkeitä ehdotuksia vaalisysteemin uudistamiseksi.

Kirja käy myös läpi sitä, miten julkkisehdokkaat tulivat politiikan välineiksi. Ensimmäisiä olivat urheilijat, myöhemmin tulivat taiteilijat ja viihdejulkkikset. Syvimmillään vaalilistoille haalittiin rikollisiakin.

Poliitikon muotokuva muuttuu edelleen. Osa päättäjistä haluaa toimia influensserina eikä lainsäätäjä-päättäjänä.

”Nykyisin poliitikot ovat toisistaan erottamattomia vaikuttajaviestijöitä ja pinnallisia somepoliitikkoja. Sosiaalinen media on monien tutkimustulosten valossa koukuttavaa aivan tavallisillekin ihmisille. Hybridissä mediasysteemissä – konsultti- ja viestintätoimistojen avustuksella – poliitikot muuttuvat yksityisen ja julkisen vallan välissä yhä enemmän politiikan pinnan vangeiksi, samalla kun kansalaiset seuraavat vierestä ja laittavat omalta osaltaan lisää pökköä pesään. Tämä monen muun tekijän ohella aiheuttaa ilmiön, jossa itse poliittisen sanoman ytimestä tulee kaiken epäoleellisen sisällön ohella muutakin kuin pelkkää pinnallista viestimistä. Siitä tulee täysin merkityksetöntä. Elämme tätä todellisuutta jo nyt.”

Yannick Lahden ja Matti Mörttisen viime vuonna ilmestynyt tietokirja Populismin anatomia herätti laajaa julkisuutta ja sai erittäin kiittävän vastaanoton. Politiikan pinnan vangit jatkaa siitä, mutta korostaa sitä, että pinnallisuus ja populismi ovat eri ilmiöitä. Esimerkiksi Sanna Marin ei ollut politiikan johtohahmona lainkaan populisti, mutta hänen uraansa ei voi arvioida ilman pinnallisuuden näkökulmaa.

Marinin ohella kirjassa nousevat esiin erilainen presidenttiehdokas Mika Aaltola, edesmennyt vaikuttavan viestimisen ja kyseenalaistenkin mielikuvien ja maineen luomisen mestari Ilkka Kanerva sekä 16 erillisessä someseurannassa ollutta poliitikkoa, mukaan lukien edellinen ja nykyinen valtionpää Sauli Niinistö ja Alexander Stubb.

Yannick Lahti (s. 1990) on Bolognan yliopistosta kesällä 2022 tohtoriksi väitellyt poliittisen viestinnän ja populismin tutkija. Aiemmin tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa toiminut Lahti on kirjoittanut aktiivisesti erityisesti eurooppalaisesta oikeistopopulismista useissa eri medioissa, ja hänet on nähty myös näiden aiheiden parissa tv-kommentaattorina ajankohtaisohjelmissa.

Matti Mörttinen (s. 1958) on kokenut ja palkittu toimittaja sekä usean kiitosta keränneen elämäkertakirjan kirjoittaja. Tällä hetkellä hän toimii vapaana kirjoittajana. Mörttisen aiempia teoksia ovat mm. Ensimmäiset – Uraa uurtaneita naisia Suomesta (2022), Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi (2021) sekä Lauri Nurmen kanssa kirjoitetut Antti Rinne – Koko tarina (2019) ja Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (2018).

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen 25.4. Rosebud Sivullisessa klo 18.00.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Into on kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Innon toiminta on rohkeaa, kunnianhimoista ja tavoitteellista. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus

Tunnetut vaikuttajat valottavat seksuaalisuutta loukkaavan häirinnän kulttuuria omien kokemustensa kautta ja peräänkuuluttavat toiminta- ja ajattelutapojen muutosta13.5.2024 13:04:24 EEST | Tiedote

Yhä useampi nuori tyttö kokee elämässään jatkuvasti seksuaalista häirintää. Moni nuori kuitenkin vaikenee kokemastaan häirinnästä, koska aiheeseen liittyy niin paljon pelkoa ja häpeää. Fatim Diarran ja Iida Tanin toimittamassa uutuuskirjassa Lupa olla tyttö Ina Mikkola, Meeri Koutaniemi, Nasima Razmyar, Mercedes, Kirsi Piha ja lukuisat muut tunnetut vaikuttajanaiset tuovat valoon omat kokemuksensa seksuaalisesta häirinnästä ja osoittavat samalla, että häirintä koskettaa meitä kaikkia. Kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä 15.5. klo 17.00

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye