Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt
Mökkeilyyn liittyvä liikenne on suurin päästöjen lähde. Yksittäisten mökkeilijöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja yli puolet suomalaisista viettää aikaa mökeillä. Yhä useampi pohtii myös mökkeilyn ympäristövaikutuksia. Suomen ympäristökeskus Syke laski ensimmäistä kertaa suomalaisten mökkeilyn tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry.
Syken toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisten mökkeilyn kokonaishiilijalanjälki on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Yhden mökin keskimääräinen hiilijalanjälki Suomessa on noin 2,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Mökkeilyn osuus mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä vuosittaisesta hiilijalanjäljestä on 7,5 prosenttia. Laskenta perustuu pääsiassa vuoden 2021 tietoihin ja vuoden 2023 alussa käytössä olleisiin päästökertoimiin.
Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, matkat mökille, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit.
Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mökkeilyyn liittyvästä liikenteestä. Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta (58 %), energiankulutuksesta (19 %), tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta (18 %) ja veneilystä (5 %).
Hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä asiantuntijat selvittivät myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Kyselytutkimukseen saatiin paljon vastauksia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että mökkeilijöitä kiinnostavat energia- ja ympäristöasiat.
”Suomalaiset mökkeilijät kaipaavat ja hakevat tietoa mökkeilyn ympäristövaikutuksista, ja monet ovat jo tehneet toimia energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi”, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitto ry:stä.
Mökkien hiilijalanjälkien välillä on suuria eroja
Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. Tutkimuksen rinnalla laadittiin laskuri, jonka avulla jokainen voi halutessaan selvittää oman mökkinsä hiilijalanjäljen. Laskuriin syötetään tietoja mökkimatkoista, lämmityksestä, sähköstä, veneilystä sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta.
”Laskurimme auttaa ymmärtämään, mistä juuri oman mökin päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Järvi- tai Itä-Suomeen mökille matkaavan perheen mökkeilyn hiilijalanjälkeä todennäköisesti kasvattaa pitkä automatka. Lähimökkeilijän hiilijalanjälkeen saattaa puolestaan eniten vaikuttaa mökin talvilämmitys”, kertoo erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta.
Mökkeilyn hiilijalanjälkeä voi pienentää monin eri tavoin. Mökkimatkan päästöjä voi vähentää vaihtamalla vähäpäästöisempään kulkutapaan ja pienentämällä matkasuoritetta. Kuten kotonakin, myös mökillä kannattaa käyttää energiaa säästäen ja valita energiatehokas talvilämmitysratkaisu. Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri tarjoaa lisää vinkkejä ilmastofiksuun mökkeilyyn.
Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri julkistetaan Kevätmessuilla perjantaina 22.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa Kevätlavalla klo 13–13.30. Median edustajat voivat etukäteen tutustua mökkeilyn hiilijalanjäljen laskuriin täällä (laskurit.hiilineutraalisuomi.fi). Kevätmessuilla laskuria esittelevät tutkimuksen toteuttajat ja yhteistyökumppanit. Aihetta kommentoi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. Lisätietoja ohjelmasta Kevätmessujen verkkosivuilla (kevatmessut.messukeskus.com).
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry. Tutkimuksen toteutti Syke. Laskuri laadittiin yhteistyössä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Johanna NiemistöerikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:+358 295 251 835johanna.niemisto@syke.fiMarju SilandertoiminnanjohtajaSuomen Omakotiliitto ry
Puh:+358 457 200 626marju.silander@omakotiliitto.fiTapio TervopuheenjohtajaVapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry
Puh:+358 400 609 476tapio.tervo@omakotiliitto.fiElina Aurijohtava asiantuntijamaa- ja metsätalousministeriö
Puh:+358 295 162 041elina.auri@gov.fiSanna Anderssonympäristöneuvosympäristöministeriö
Puh:+358 295 250 063sanna.andersson@gov.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release
The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.
Viikkokatsaus 22.–26.4.202422.4.2024 14:11:46 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote
Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.
Luonto koetaan tärkeäksi arkimaisemissa22.4.2024 09:54:55 EEST | Tiedote
Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, arvioivat lähes kaikki valtakunnalliseen maisemakyselyyn vastanneista. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys. Useimpien mielestä maisemat tulisi ottaa päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Naturen upplevs viktig i vardagslandskap22.4.2024 09:54:39 EEST | Tiedote
Landskap påverkar människors välbefinnande, enligt nästan alla som svarade på en riksomfattande landskapsundersökning. Särskilt nöjda är de med närheten till vatten och skogar i sina vardagslandskap. De flesta anser att landskapen bör beaktas bättre i beslutsfattandet både i städerna och på landsbygden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme