Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta
19.3.2024 08:00:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa.
- Opintolainan kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen voivat viivästyä vuosia, kun suuri opintolaina ja taloudellinen epävarmuus painavat päälle, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa.
Nykyinen hallitus tekee mittavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon jäädyttämällä muun muassa opintorahan ja asumistuen indeksikorotukset sekä leikkaamalla asumistuesta. Leikkauksia kompensoidaan nostamalla elokuusta alkaen opintolainan valtiontakausta 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa, jolloin opintolainan osuus opintotuesta on korkeakouluopiskelijalle noin 75 prosenttia.
- Leikkausten keskellä opiskelijat joutuvat yhä useammin turvautumaan lainaan. Velkataakka kasvaa ー meillä on pian syvästi velkaantunut sukupolvi. Huoli lainan takaisinmaksusta kalvaa monia, mikä voi vaikuttaa myös niin päätökseen lähteä opiskelemaan kuin oman alan valintaan, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Aino Halinen huomauttaa.
Opintolainojen korko on noussut tällä hetkellä 4,5 prosenttiin, eli opintolainan kulut ovat kasvaneet suuriksi. Tähän moni opiskelija ei ole pystynyt varautumaan. Suuret korkokulut lisäävät myös lainanoton riskiä.
- Opintojen aikana kertynyt lainataakka kuormittaa opiskelijoiden työkykyä ja vaikuttaa siihen, millaisia töitä opiskelijat haluavat tai pystyvät tulevaisuudessa ottamaan vastaan. Tämä koskee erityisesti aloja, joilla on jo nyt pula osaavasta työvoimasta. Pelkään, että nykyinen kehitys vain voimistaa yhteiskuntamme segregaatiota, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Pauliina Ryökäs toteaa.
Ainoa suora tie estää opiskelijoiden velkaantumista on nostaa opiskelijoiden ensisijaisia etuuksia, kuten opintorahan tasoa. Opintolainan turvallisuutta on myös parannettava: lainan riskiä on pienennettävä edistämällä opintolainan korkosuojaa. Lisäksi korkoavustuksen ehtoja on parannettava.
- Yhä useampi kipuilee jo nyt opintolainan takaisinmaksun kanssa. Siksi matka kohti velkakuoppaa on pysäytettävä, Mäyrälä, Halinen ja Ryökäs summaavat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
STTK-Opiskelijat, puheenjohtaja, Valtteri Mäyrälä p. 040 776 6690
Suomen ylioppilaskuntien liitto, hallituksen jäsen, Aino Halinen p. 044 906 5007
Akavan opiskelijat, puheenjohtaja, Pauliina Ryökäs p. 050 522 5339
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
STTK: Henkilöstön hallintoedustusta koskevat lakimuutokset eivät riitä28.1.2026 14:59:04 EET | Tiedote
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. STTK:n mielestä esitys ei vahvista henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa riittävästi.
Uusi lakiehdotus heikentää erityisesti nuorten ja naisten asemaa työelämässä15.1.2026 14:07:13 EET | Tiedote
Lakimuutos mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen ilman perustetta vuodeksi.
STTK:n hallitus järjestäytyi ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot18.12.2025 15:49:58 EET | Tiedote
STTK:n edustajisto on valinnut järjestön hallituksen vuosille 2025–2029 ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Puheenjohtajana toimii STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (SuPer) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). Koko hallituksen kokoonpano löytyy STTK:n verkkosivuilta. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan työsuhteen ehdot Hallitus hyväksyi STTK:n puheenjohtajan työsuhteen ehdot. Else-Mai Kirvesniemen palkka on 17 490 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on puhelin- ja autoetu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme