Rakenteiden sisältämien PAH-yhdisteiden arvioinnissa materiaali, rakenne ja rasitustekijät on tutkittava kokonaisuutena
Tuoreen tutkimuksen perusteella rakennusmateriaalien sisältämät PAH-yhdisteet ovat harvoin sisäilmariski, jos rakenteet ovat ehjät ja ilmanvaihto on kunnossa. Terveydellisesti haitallisia PAH-yhdistepitoisuuksia saattaa kuitenkin syntyä, kun rakenteita lähdetään avaamaan. Rakenteiden sisältämien PAH:ien arvioinnissa onkin tärkeää tutkia päästöriskiksi arvioitu materiaali, rakenne ja siihen kohdistuvat rasitustekijät kokonaisuutena. AFRYn ja Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sisäilmaongelmien ratkaisemisessa sekä korjaus- ja purkutarpeen arvioinnissa.
Työterveyslaitos ja AFRY tiedottavat 19.3.2024
Suomalaisissa rakennustuotteissa on käytetty 1950-luvulle saakka varsin yleisesti PAH-yhdisteitä sisältäviä lähtömateriaaleja kuten kivihiilipikeä, kivihiilitervaa ja kreosoottiöljyä. PAH-pitoiset rakennustuotteet ovat tyypillisesti rakenteiden sisällä ja niiden vaikutukset sisäilmaan vaihtelevat.
On tavanomaista, että PAH-yhdistepitoiset materiaalit eivät aiheuta mitään havaittuja haittoja ja niiden olemassaolo selviää vasta rakenteita muista syistä avattaessa. Mikäli haittoja ei koeta, pelkästään PAH-yhdistepitoisten materiaalien läsnäolo rakenteissa ei yleensä edellytä toimenpiteitä.
PAH-yhdisteet ovat harvoin sisäilmariski, jos rakennusmateriaalit ovat ehjiä ja ilmanvaihto on kunnossa
Tutkimuksen tulosten perusteella materiaalin PAH-yhdistepitoisuus ei kuvasta suoraan materiaalin aiheuttamaa haittaa, vaan haitan arvioinnissa on tärkeää tutkia päästöriskiksi arvioitu materiaali, rakenne ja siihen kohdistuvat rasitustekijät kokonaisuutena.
Erittäin korkeatkaan rakennusmateriaalien PAH-pitoisuudet eivät yleensä nosta pitoisuuksia sisäilmassa terveydelle haitalliselle tasolle rakennusten normaaleissa käyttötilanteissa. Rakenteiden avaaminen ja purkutyö sitä vastoin voivat aiheuttaa merkittävääkin altistumista, mikäli työturvallisuudesta ja ympäristön suojaamisesta ei huolehdita.
Toisinaan rakenteissa olevat PAH-yhdistepitoiset materiaalit alkavat aiheuttaa haittoja rakennuksen muutos- ja korjaustöiden jälkeen, kun pintarakenteita ja PAH-yhdistepitoisia materiaaleja on syystä tai toisesta rikottu. Tällöin tulee selvittää tapauskohtaisesti soveltuvat menetelmät rakenteiden päästöjen hallitsemiseksi.
Etenemismalli PAH-yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien riskien ja toimenpidetarpeiden arvioimiseen
PAHSIS-hankkeessa tarkennettiin THL:n ohjeita tutkimusmenettelystä tilanteessa, jossa rakenteissa epäillään olevan PAH-yhdistepitoisia materiaaleja. Malli on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille ja se on kuvattu raportissa.
Mallissa edetään viidessä vaiheessa: 1) Lähtötietoihin tutustuminen ja aistinvarainen arviointi 2) Ilmanäytteenotto 3) Materiaalinäytteenotto ja rakennetutkimukset 4) Kokonaisuuden arviointi 5) Korjaustarpeen ja -menetelmien arviointi.
Sisäilmasta otettujen näytteiden avulla saadaan tieto sisäilman PAH-yhdistepitoisuuksista ja yhdistekirjosta. Näytteenotossa tulee huomioida mahdolliset olosuhdevaihtelut. Erityisesti rakenteen lämpeneminen saattaa lisätä päästöjä, joten tarvittaessa sisäilmanäytteenotto toistetaan eri olosuhteissa.
Jäteluokituksen raja-arvoja ei tule käyttää sisäilmariskien arvioinnissa
Aiemmin PAH-yhdistepitoisten materiaalien haitallisuuden arvioinnissa on toisinaan käytetty virheellisesti PAH(16)-yhdisteille annettuja vaarallisen jätteen raja-arvoja (Vna 221/2013). Kyseisiä raja-arvoja ei ole tarkoitettu rakennusten käytettävyyden arviontiin tai korjaustarpeen ja korjaustapojen määrittämiseen, vaan ne on asetettu yksinomaan purkutyön ja jätteenkäsittelyn ja -sijoituksen työ- ja ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Jäteraja-arvojen virheellinen tulkitseminen on toisinaan johtanut riskien yliarviointiin ja tarpeettomiin ja kalliisiin purkutöihin.
Naftaleenin hajukynnys määritettiin uudelleen – ratapölkynhaju on naftaleenin hajua parempi indikaattori
Kirjallisuudessa esitetyn ristiriitaisen ja vanhentuneen tiedon takia tutkimuksessa määritettiin uudelleen naftaleenin hajukynnys hajupaneelin avulla. Hajukynnyksen ylittäväksi pitoisuudeksi todettiin 3,2 µg/m3. Tämä on noin 50 % pienempi kuin kirjallisuudesta löydetty pienin hajukynnysarvo naftaleenille (7 µg/m3).
Vaikka naftaleenin pitoisuus alittaisi hajukynnyksen, tilassa voi olla muita PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajua. Naftaleeneja raskaampien yhdisteiden hajukynnys voi olla naftaleenia matalampi, ja hajun luonne naftaleenia häiritsevämpi. Naftaleenin haju ei tästä syystä sovellu rakennusmateriaalien sisäilmavaikutusten indikaattoriksi, vaan hajujen osalta soveltuvin indikaattori on ns. ratapölkynhaju.
Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, AFRY (Vahanen Rakennusfysiikka Oy) ja Työterveyslaitos.
Raportti: Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun. PAHSIS-tutkimusprojektin loppuraportti (AFRY 2024). Jarno Komulainen, Miia Pitkäranta, Pauli Sekki, Paula Wuokko, Aku Helin, Evgeny Parshintsev, Tiina Santonen.
Hankkeen verkkosivut
Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun -tutkimushanke (AFRY.com)
Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun – PAHSIS (ttl.fi)
Lisätiedot
Jarno Komulainen, tiimipäällikkö, AFRY Rakennusfysiikka, puh. 040 826 6810, jarno.komulainen[at]afry.com
Miia Pitkäranta, vanhempi asiantuntija, AFRY Rakennusfysiikka, puh. 040 751 3883, miia.pitkaranta[at]afry.com
Evgeny Parshintsev, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 050 598 2103, evgeny.parshintsev[at]ttl.fi
Tietoa AFRYstä
AFRY tarjoaa suunnittelu-, konsultointi- ja digitaalisia palveluja, jotka vauhdittavat muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa. Afryssa on 19 000 teollisuus- ja energia-alojen sekä rakennetun ympäristön asiantuntijaa, joiden kehittämillä ratkaisuilla luodaan vaikutusta tuleville sukupolville. Ympäri maailmaa toimivan AFRYn juuret ovat Pohjoismaissa, sen liikevaihto on 27 miljardia Ruotsin kruunua (noin 2,4 miljardia euroa), ja se on noteerattu Nasdaq Tukholman pörssissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Hur mår er arbetsgemenskap? Ett nytt verktyg hjälper dig att upptäcka utmattning7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet lanserar ett nytt verktyg för att kartlägga hur allmän utmattning är på den egna arbetsplatsen. Enkäten Trafikljus för utmattning i arbetsgemenskapen ger feedback till både den enskilde respondenten och arbetsgemenskapen.
Miten työyhteisönne voi? Uusi työkalu auttaa tunnistamaan työuupumuksen7.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos julkaisee uuden työkalun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla. Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselystä saavat palautteen niin yksittäinen vastaaja kuin työyhteisökin.
How is your work community doing? A new tool for identifying job burnout7.5.2024 08:30:00 EEST | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health is launching a new tool that can be used to map the prevalence of job burnout in the workplace. The job burnout traffic lights for work communities survey provides feedback to both individual respondents and work communities.
Social- och hälsovården kan fås smidig genom att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En central förutsättning för att social-och hälsovården ska vara smidig, att man utnyttjar digital teknik, kräver att vårdpersonalens digitala verksamhet stärks på ett planmässigt sätt. För att kunna utnyttja tekniken bättre än idag krävs det att man tar större hänsyn till vårdpersonalens åsikter och kompetens. Arbetstagarna behöver också vara involverade i utvecklingen av välbefinnandet i arbetet.
Sote saadaan sujumaan vahvistamalla sote-ammattilaisten digitoimijuutta suunnitelmallisesti3.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme