PTT-ennuste: Talous kääntyy taantumasta vuoden lopulla – julkisen talouden alijäämä pysyy suurena

”Suomi sinnittelee takaisin kohti kasvua kotitalouksien lisääntyvien tulojen ja kasvavan kulutuksen avulla. Laskuun kääntyvä korkotaso sekä lisääntyvät reaalitulot antavat eväitä kulutuksen elpymiselle jo kuluvan vuoden lopulla, mutta selkeää piristymistä saadaan odottaa ensi vuoteen”, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Epävarma työmarkkinatilanne, sosiaaliturvaleikkaukset ja kansainväliset jännitteet saavat kuluttajat tasapainoilemaan kulutustarpeiden ja taloudellisen turvan välillä. Tämä ilmenee erityisesti kestotavaroiden hankintojen vähenemisenä. Sen sijaan palveluiden kulutus pysyy hyvällä tasolla.

Työllisyys heikkenee tänä vuonna, kun lomautukset jatkuvat ainakin alkuvuoden ja ne muuttuvat pitkittyessään työttömyydeksi. Työttömyyden ei kuitenkaan oleteta leviävän laaja-alaisesti työmarkkinoille, vaan se keskittyy lähinnä rakentamiseen ja teollisuuteen. Monilla aloilla on rakenteellista työvoimapulaa, mikä pitää työvoiman kysyntää yllä.

Tänä vuonna työllisten määrä vähenee lähes 20 000 henkilöllä ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa noin 8 000 henkilöllä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin, kun rakennusalan ongelmat alkavat helpottaa ja talous yleisesti palautua taantumasta.

Yksityiset investoinnit laskevat rakentamisen vetämänä, mutta julkiset investoinnit kääntyvät jo tänä vuonna kasvuun Ukrainan aseistamisen vuoksi. Ensi vuonna hävittäjähankinnat nostavat julkisia investointeja vieläkin voimakkaammin.

Riskitekijänä ennusteessa on tulehtunut työmarkkinatilanne. Jos poliittiset työtaistelut pitkittyvät ja laajentuvat, ne alkavat painaa koko taloutta alaspäin.

Hyvinvointialueiden talouskriisi kasvattaa alijäämää

Julkisen talouden alijäämän kasvu jatkuu tänä vuonna ja on 3,6 prosenttia BKT:sta. Taustalla on heikko suhdannetilanne ja julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Lisäksi Venäjän sotapolitiikka lisää Suomen puolustusmenoja. Nopeutuvasta talouskasvusta ja tulevista sopeutustoimista huolimatta alijäämä säilyy ensi vuonnakin korkealla tasolla. 

Ennusteessa oletetaan, että sopeutuksen suuruus on 1,5–2,0 miljardia, josta veronkorotuksia on noin miljardi euroa. Summa on mahdollista saavuttaa esimerkiksi kaikkien ALV-kantojen yhden prosenttiyksikön nostolla ja tupakka- ja alkoholiverojen nostolla. Lisäksi menoleikkauksia on oltava vähintään 0,5 miljardia euroa, koska hyvinvointialueiden alijäämät olivat ennakoitua suuremmat. 

”Sopeutuksessa huomion pitäisi kiinnittyä väliaikaisten tekijöiden sijaan pitkäaikaisiin ongelmiin, joita ovat etenkin hyvinvointialueiden menot, turvallisuustilanteen pysyvä heikentyminen, veropohjan rapautuminen ja rakenteellisesti heikko talouskasvu”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen. 

Merkittävin alijäämän kasvun lähde ovat hyvinvointialueiden talousvaikeudet. Ongelmana ei ole ainoastaan heikko lähtötilanne, vaan myös alijäämien epätasainen jakautuminen alueiden välillä ja palkkakustannusten nopea kasvu. Hallituksen hyvinvointialueille asettaman noin 900 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttaminen on lähes mahdotonta ilman, että vakavasti vaarannetaan pitkän aikavälin säästöjen kannalta tärkeitä perusterveydenhoidon palveluita.

Välirauha tuli mukaan sotaskenaarioihin

Ennusteessa oletetaan, ettei Ukrainan sodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Olemme kuitenkin tehneet päivitykset Ukrainan sodan eri skenaarioiden talousvaikutuksista perusennusteeseen verrattuna. Skenaarioita on kolme: Ukrainan voitto, Venäjän voitto ja välirauha.

Skenaarioista vain Ukrainan voitto on talouden kannalta kestävä ratkaisu, muissa skenaarioissa talouden indikaattorit ovat selvästi perusennustetta heikommat. Ukrainan voitto kuitenkin edellyttää sitä, että länsi lisää sille tukeaan voimakkaasti. Esimerkiksi Venäjän voitto -skenaariossa kasvu ja hyvinvointi heikkenevät myös pitkällä aikavälillä.

Ennuste ja skenaariot on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-kevat-2024/