Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja

20.3.2024 09:52:58 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin.

Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa.

Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen.  Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Arvonlisäverokannan korottaminen rapauttaa joukkoliikennettä ja kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia

Järjestöt muistuttavat, että kaupunkiseutujen joukkoliikenne ja linja-autoala ovat vielä palautumassa koronapandemian aiheuttamasta murroksesta. Jos arvonlisäverokantaa korotetaan samaan aikaan, joukkoliikenteen käyttö uhkaa vähentyä ja olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vaikeutuvat entisestään.

- Veronkorotus ei selvityksemme mukaan lisäisi valtion verokertymää, mutta heikentäisi olennaisesti linja-autoliikenteen kilpailukykyä. Tämä on erittäin epätoivottava kehityssuunta sekä yrittäjien että matkustajien näkökulmasta, toteaa Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.

- Verojen korottaminen on lisäksi ristiriidassa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Tämän vaikutukset kohdistuvat myös kaupunkien ulkopuoliseen runkoliikenteeseen, jonka hoitaminen on vahvasti linja-autoalan vastuulla, jatkaa Mäkilä.

- Joukkoliikenteellä on aivan keskeinen merkitys saavutettavuudelle, työllisyydelle, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Sen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut ja matkaketjut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet, tuo esille Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna.

- Kaupunkiseudut ovat tehneet paljon kehitystyötä ja saaneet matkustajamäärät nousuun. Valtio toimii nyt päinvastoin. Henkilökuljetusten arvonlisäveron nosto tulee perua, koska siitä ei ole kenellekään hyötyä, kertoo Minna Soininen Suomen Paikallisliikenneliitosta.

Neljä syytä, miksi arvolisäverokannan nosto kuormittaa julkista taloutta ja heikentää joukkoliikenteen toimivuutta

  1. Korotus heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä: Arvonlisäverokannan korottaminen nostaa joukkoliikenteen kustannuksia. Veromuutoksen laskennallinen kustannuksia lisäävä vaikutus on 3.6 % (arvonlisäverokannan kohoaminen 10 %:sta 14 %:iin).  Tämä muutos vähentää linja-autojen käyttäjiltä kerättäviä tuloja suuruusluokaltaan saman verran, kuin arvonlisäverokannan korotuksesta tulevat verotuotot kasvavat.

  2. Korotus vähentää joukkoliikenteen käyttöä: Matkustamisen hintojen nousu heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä verrattuna yksityisautoiluun ja pienentää joukkoliikenteen matkamääriä, joten kaupunkien ja kuntien järjestämässä joukkoliikenteessä lippujen hintoja on korotettava tätäkin enemmän, mikäli lipputulokertymä halutaan pitää ennallaan.

  3. ALV-korotus ei tuo lisätuloja julkiselle taloudelle: Vaikka arvonlisäverokannan korotus lisää arvonlisäverokertymää, samanaikainen työmatkavähennysten kasvu puolestaan pienentää verokertymää, jolloin kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on neutraali. Arvonlisäverokannan korottamisella saatava arvolisäverotuottojen kasvu on pientä, koska julkinen sektori rahoittaa merkittävällä osuudella linja-autoliikennettä.

    Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä myös suoraan mm. ostoliikenteen kautta. Rahoitus on osa linja-autoyritysten liikevaihtoa, josta ne maksavat arvonlisäveroa. Arvonlisäverokannan korottaminen käytännössä nostaa ostetun joukkoliikenteen kustannuksia.

  4. Julkisen sektorin kustannukset kasvavat: Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä mm. matkakustannusten korvausten kautta. Verotus vaikuttaa julkisen sektorin joukkoliikenteen kustannuksiin. Koulumatkatuen ja koululaislippujen kustannusten kasvua on rahoitettava muilla veroilla. Lisäkustannuksia tulee lisäksi hyvinvointialueiden kannettavaksi. 

Rambollin toteuttamaan selvitykseen voi tutustua täällä: ALV-muutos_linjaautoala_20240111.pdf (linja-autoliitto.fi)

Lisätietoja:

Johanna Vilkuna

Kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry

040 869 7836, johanna.vilkuna@kuntaliitto.fi

Mika Mäkilä

Toimitusjohtaja, Linja-autoliitto

0400 606750, mika.makila@linja-autoliitto.fi

Minna Soininen

Toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto

050 434 4514, minna.soininen@pllry.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunerna har effektiviserat planläggningen och behandlingen av bygglov – ökade skyldigheter i lagstiftningen väcker oro10.6.2026 14:35:20 EEST | Pressmeddelande

I sitt meddelanden 29 maj 2026 informerade branschorganisationen Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry om en ny modell för uppföljning som synliggör behandlingstiderna inom detaljplanläggningen och bygglovsansökan i tio städer. Rakli bjöd in Kommunförbundet 2025 för att tillsammans med städerna medverka till utvecklingen av modellen. Utredningen visar att kommunerna framgångsrikt har utvecklat sin planläggnings- och bygglovsverksamhet, trots att lagstiftningen har medfört ökade krav på både innehåll och processer.

Kunnat ovat tehostaneet kaavoitusta ja rakennuslupien käsittelyä – lainsäädännön lisääntyvät velvoitteet herättävät huolta10.6.2026 14:33:32 EEST | Tiedote

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry tiedotti 29.5.2026 uudesta seurantamallistaan, joka avaa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoja kymmenessä kaupungissa. Rakli kutsui Kuntaliiton mukaan yhteiskehittämään tätä mallia vuonna 2025, yhdessä kaupunkien kanssa. Selvityksestä käy ilmi, että kunnat ovat kehittäneet toimintaansa kaavoituksessa ja rakennusluvissa hyvin, vaikka lainsäädäntö on lisännyt sisältö- ja prosessivaatimuksia.

Kuntaliitto julkaisi toimintaohjeen droonien ja muiden vakavien vaaratilanteiden varalle4.6.2026 13:27:36 EEST | Tiedote

Kuntaliitto julkaisi tänään 4.6.2026 ohjeen kunnille ja kaupungeille siitä, miten vakaviin vaaratilanteisiin kuten drooniuhkiin tulee varautua ja miten tilanteissa olisi hyvä toimia. Ohjeistuksen mukaan erilaiset vaaratilanteet tulisi luokitella uhkatason mukaan, jotta kunnassa on selvää, miten ihmisille kriittiset palvelut sekä viestintä hoidetaan erilaisissa tilanteissa, ja miten huolehditaan kuntalaisten turvallisuudesta.

Eurooppalaiset paikallis- ja aluejohtajat kokoontuvat Rovaniemelle keskustelemaan varautumisesta, resilienssistä ja EU:n tulevasta budjetista3.6.2026 09:25:14 EEST | Tiedote

Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) kokoaa yli sata kaupunginjohtajaa, alueellista päättäjää ja kansallisten kuntaliittojen edustajaa eri puolilta Eurooppaa johtajien huippukokoukseen Rovaniemelle 4.–5.6.2026. Keskusteluissa käsitellään varautumista, EU:n tulevaa budjettia, paikallishallintojen globaalia roolia, kestävää kehitystä sekä ilmastotoimia.

Den nya bygglagen misslyckades med att underlätta byggandet – sätter press på byggnadstillsynen i kommunerna1.6.2026 13:14:18 EEST | Pressmeddelande

Bygglagen som trädde i kraft den 1 januari 2025 har gjort arbetet inom kommunernas byggnadstillsyn mer krävande än tidigare, trots att målet med reformen var att göra byggandet smidigare. Kommunförbundet offentliggjorde 1.6.2026 en utredning (på finska) om nuläget inom byggnadstillsynen och om den nya lagstiftningens konsekvenser för kommunernas byggnadstillsyn. Utredningen bygger på en enkät som besvarades av 253 kommuner, dvs. 87 procent av kommunerna på det finländska fastlandet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye