Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin.
Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa.
Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Arvonlisäverokannan korottaminen rapauttaa joukkoliikennettä ja kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia
Järjestöt muistuttavat, että kaupunkiseutujen joukkoliikenne ja linja-autoala ovat vielä palautumassa koronapandemian aiheuttamasta murroksesta. Jos arvonlisäverokantaa korotetaan samaan aikaan, joukkoliikenteen käyttö uhkaa vähentyä ja olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vaikeutuvat entisestään.
- Veronkorotus ei selvityksemme mukaan lisäisi valtion verokertymää, mutta heikentäisi olennaisesti linja-autoliikenteen kilpailukykyä. Tämä on erittäin epätoivottava kehityssuunta sekä yrittäjien että matkustajien näkökulmasta, toteaa Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.
- Verojen korottaminen on lisäksi ristiriidassa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Tämän vaikutukset kohdistuvat myös kaupunkien ulkopuoliseen runkoliikenteeseen, jonka hoitaminen on vahvasti linja-autoalan vastuulla, jatkaa Mäkilä.
- Joukkoliikenteellä on aivan keskeinen merkitys saavutettavuudelle, työllisyydelle, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Sen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut ja matkaketjut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet, tuo esille Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna.
- Kaupunkiseudut ovat tehneet paljon kehitystyötä ja saaneet matkustajamäärät nousuun. Valtio toimii nyt päinvastoin. Henkilökuljetusten arvonlisäveron nosto tulee perua, koska siitä ei ole kenellekään hyötyä, kertoo Minna Soininen Suomen Paikallisliikenneliitosta.
Neljä syytä, miksi arvolisäverokannan nosto kuormittaa julkista taloutta ja heikentää joukkoliikenteen toimivuutta
- Korotus heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä: Arvonlisäverokannan korottaminen nostaa joukkoliikenteen kustannuksia. Veromuutoksen laskennallinen kustannuksia lisäävä vaikutus on 3.6 % (arvonlisäverokannan kohoaminen 10 %:sta 14 %:iin). Tämä muutos vähentää linja-autojen käyttäjiltä kerättäviä tuloja suuruusluokaltaan saman verran, kuin arvonlisäverokannan korotuksesta tulevat verotuotot kasvavat.
- Korotus vähentää joukkoliikenteen käyttöä: Matkustamisen hintojen nousu heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä verrattuna yksityisautoiluun ja pienentää joukkoliikenteen matkamääriä, joten kaupunkien ja kuntien järjestämässä joukkoliikenteessä lippujen hintoja on korotettava tätäkin enemmän, mikäli lipputulokertymä halutaan pitää ennallaan.
- ALV-korotus ei tuo lisätuloja julkiselle taloudelle: Vaikka arvonlisäverokannan korotus lisää arvonlisäverokertymää, samanaikainen työmatkavähennysten kasvu puolestaan pienentää verokertymää, jolloin kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on neutraali. Arvonlisäverokannan korottamisella saatava arvolisäverotuottojen kasvu on pientä, koska julkinen sektori rahoittaa merkittävällä osuudella linja-autoliikennettä.
Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä myös suoraan mm. ostoliikenteen kautta. Rahoitus on osa linja-autoyritysten liikevaihtoa, josta ne maksavat arvonlisäveroa. Arvonlisäverokannan korottaminen käytännössä nostaa ostetun joukkoliikenteen kustannuksia. - Julkisen sektorin kustannukset kasvavat: Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä mm. matkakustannusten korvausten kautta. Verotus vaikuttaa julkisen sektorin joukkoliikenteen kustannuksiin. Koulumatkatuen ja koululaislippujen kustannusten kasvua on rahoitettava muilla veroilla. Lisäkustannuksia tulee lisäksi hyvinvointialueiden kannettavaksi.
Rambollin toteuttamaan selvitykseen voi tutustua täällä: ALV-muutos_linjaautoala_20240111.pdf (linja-autoliitto.fi)
Lisätietoja:
Johanna Vilkuna
Kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry
040 869 7836, johanna.vilkuna@kuntaliitto.fi
Mika Mäkilä
Toimitusjohtaja, Linja-autoliitto
0400 606750, mika.makila@linja-autoliitto.fi
Minna Soininen
Toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto
050 434 4514, minna.soininen@pllry.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme