Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.

”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos ja metsien tehokas talouskäyttö voivat muuttaa mustikan marjan symbioottisten mikrobien lajikirjoa, mikä puolestaan voi vaikuttaa muun muassa marjojen makuun tai säilyvyyteen”, toteaa professori Anna Maria Pirttilä.
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) on yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä taloudellisista ja luonnonvaraisista resursseista, ja sen marjat ovat olleet lisääntyvässä määrin erilaisten tutkimusten kohteena. Hedelmien ja erityisesti marjojen sisältämien mikrobien tuntemus on kuitenkin vielä lapsenkengissä. ”Symbioottisilla mikrobeilla voi olla tärkeä rooli myös marjojen terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumisessa. Erityisesti symbioottisten mikrobien kerääntyminen marjoihin, ja niiden monimuotoisuutta määräävät tekijät ovat huonosti ymmärrettyjä”, valaisee tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa.
Tutkimuksen mukaan useat tekijät, kuten kasvukauden sääolosuhteet, vaikuttavat sekä mikrobien monimuotoisuuteen että yhteisörakenteeseen. Ilmastonmuutoksella voi siten olla moninaisia vaikutuksia myös luonnonmarjojen ja niiden mikrobien yhteiseloon. Tutkimuksessa symbioottisista mikrobeista keskityttiin tarkastelemaan erityisesti sienityyppisiä endofyyttejä.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Phuong Nguyen, tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa sekä professori Anna Maria Pirttilä kollegoineen osoittavat tuoreessa tutkimuksessaan, että Venturia-, Cladosporium- ja Podosphaera-mikrobisukujen runsaus on erilainen Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Erityisesti Venturia-suku on yleinen Pohjois-Suomessa, kun Cladosporium puolestaan Etelä-Suomessa.
Tutkimuksessa tutkittiin ilmastoalueiden vaikutusta ja niiden sääolosuhteita (lämpötila, sateen määrä) kasvukauden aikana sekä maaperän ominaisuuksia (pH, ravinteet) mustikan marjan endofyyttisiin yhteisöihin Etelä- ja Pohjois-Suomesta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että mustikan marjojen endofyyttien monimuotoisuus ja kokoonpanon rakenne noudattavat samanlaisia malleja kuin yleisesti kasvien lehtien osalta on havaittu. Niitä muokkaavat erilaiset ympäristötekijät, kuten ilmasto ja ympäröivän metsäkasvillisuuden monimuotoisuus, joten näiden muutokset vaikuttavat myös mustikan marjan symbioottisiin mikrobeihin.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu tammikuussa 2024 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiome -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Euroopan rakennerakennerahasto, Suomen Akatemia, Suomen kulttuurirahasto, Olvi säätiö, Koneen säätiö sekä Oulun yliopisto.
Tutkimusartikkeli:
Nguyen M-P., Lehosmaa K., Toth K., Koskimäki J.J., Häggman H., Pirttilä AM., 2024.Weather in two climatic regions shapes the diversity and drives the structure of fungal endophytic community of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) fruit. Environmental Microbiome. https://doi.org/10.1186/s40793-024-00551-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, kaisa.lehosmaa@oulu.fi, 0408468665
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, 050 4344261
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Aikuisiän akne vaivaa jopa kolmasosaa 35-vuotiaista suomalaisista naisista27.11.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Aikuisiän akne on yleisempää kuin usein ajatellaan. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan noin 31 prosentilla 35-vuotiaista suomalaisista naisista on aknea kasvoissa tai selässä. Silti moni ei tunnista oireitaan, ja usein akne jää kokonaan hoitamatta.
Suuria paikallisia eroja avaruussään vaikutuksissa turvallisuuteen ja järjestelmiin27.11.2025 05:24:00 EET | Tiedote
Keväällä 2024 koettu voimakas aurinkomyrsky toi revontulet poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomeen, kun revontuliovaali laajeni tavanomaista etelämmäs. "Hämmästelen, miten harva mittausverkko on, vaikka tiedetään, että avaruussään vaikutukset voivat vaihdella alueittain suuresti", toteaa väitöskirjatutkija Otto Kärhä.
Oulun yliopistossa kehitetään uutta kiertotaloustuotetta metsäteollisuuden jätteestä26.11.2025 11:33:15 EET | Tiedote
Viherlipeäsakkaa syntyy pelkästään Suomessa sellu- ja biotuotetehtailla yli 100 000 tonnia vuodessa. Se menee pääosin vain läjitettäväksi, josta seuraa jätteen läjitysmaksuja metsäyhtiöille sekä muita läjityksen haittoja. Tällöin myös materiaali jää hyödyntämättä. Tähän etsitään kestävää ratkaisua Oulun yliopiston tutkimushankkeessa.
Yliopiston hallitus valitsi jatkokehitykseen Kontinkankaan yhden kampuksen skenaarion25.11.2025 14:19:57 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus valitsi kokouksessaan 25.11.2025 yliopiston kiinteistöstrategian jatkokehitettävän kampusskenaarion. Aiemmin päätetyn arviointikriteeristön perusteella paras lähtökohta yliopiston tulevaisuuden tiloille on Kontinkankaan yhden kampuksen skenaario.
Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana25.11.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta. Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä ja että samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme