Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa
21.3.2024 05:53:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.

”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos ja metsien tehokas talouskäyttö voivat muuttaa mustikan marjan symbioottisten mikrobien lajikirjoa, mikä puolestaan voi vaikuttaa muun muassa marjojen makuun tai säilyvyyteen”, toteaa professori Anna Maria Pirttilä.
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) on yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä taloudellisista ja luonnonvaraisista resursseista, ja sen marjat ovat olleet lisääntyvässä määrin erilaisten tutkimusten kohteena. Hedelmien ja erityisesti marjojen sisältämien mikrobien tuntemus on kuitenkin vielä lapsenkengissä. ”Symbioottisilla mikrobeilla voi olla tärkeä rooli myös marjojen terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumisessa. Erityisesti symbioottisten mikrobien kerääntyminen marjoihin, ja niiden monimuotoisuutta määräävät tekijät ovat huonosti ymmärrettyjä”, valaisee tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa.
Tutkimuksen mukaan useat tekijät, kuten kasvukauden sääolosuhteet, vaikuttavat sekä mikrobien monimuotoisuuteen että yhteisörakenteeseen. Ilmastonmuutoksella voi siten olla moninaisia vaikutuksia myös luonnonmarjojen ja niiden mikrobien yhteiseloon. Tutkimuksessa symbioottisista mikrobeista keskityttiin tarkastelemaan erityisesti sienityyppisiä endofyyttejä.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Phuong Nguyen, tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa sekä professori Anna Maria Pirttilä kollegoineen osoittavat tuoreessa tutkimuksessaan, että Venturia-, Cladosporium- ja Podosphaera-mikrobisukujen runsaus on erilainen Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Erityisesti Venturia-suku on yleinen Pohjois-Suomessa, kun Cladosporium puolestaan Etelä-Suomessa.
Tutkimuksessa tutkittiin ilmastoalueiden vaikutusta ja niiden sääolosuhteita (lämpötila, sateen määrä) kasvukauden aikana sekä maaperän ominaisuuksia (pH, ravinteet) mustikan marjan endofyyttisiin yhteisöihin Etelä- ja Pohjois-Suomesta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että mustikan marjojen endofyyttien monimuotoisuus ja kokoonpanon rakenne noudattavat samanlaisia malleja kuin yleisesti kasvien lehtien osalta on havaittu. Niitä muokkaavat erilaiset ympäristötekijät, kuten ilmasto ja ympäröivän metsäkasvillisuuden monimuotoisuus, joten näiden muutokset vaikuttavat myös mustikan marjan symbioottisiin mikrobeihin.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu tammikuussa 2024 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiome -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Euroopan rakennerakennerahasto, Suomen Akatemia, Suomen kulttuurirahasto, Olvi säätiö, Koneen säätiö sekä Oulun yliopisto.
Tutkimusartikkeli:
Nguyen M-P., Lehosmaa K., Toth K., Koskimäki J.J., Häggman H., Pirttilä AM., 2024.Weather in two climatic regions shapes the diversity and drives the structure of fungal endophytic community of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) fruit. Environmental Microbiome. https://doi.org/10.1186/s40793-024-00551-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, kaisa.lehosmaa@oulu.fi, 0408468665
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, 050 4344261
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
6G-professori Mehdi Bennis mukana arvostetussa IEEE Mimno -palkinnon saaneessa terahertsitaajuuksien tutkimuksessa21.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu professori Mehdi Bennis Oulun yliopiston 6G Flagship -ohjelmasta, on saanut Harry Rowe Mimno -palkinnon langattoman tietoliikenteen kehittämistyöstä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme