Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.

”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos ja metsien tehokas talouskäyttö voivat muuttaa mustikan marjan symbioottisten mikrobien lajikirjoa, mikä puolestaan voi vaikuttaa muun muassa marjojen makuun tai säilyvyyteen”, toteaa professori Anna Maria Pirttilä.
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) on yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä taloudellisista ja luonnonvaraisista resursseista, ja sen marjat ovat olleet lisääntyvässä määrin erilaisten tutkimusten kohteena. Hedelmien ja erityisesti marjojen sisältämien mikrobien tuntemus on kuitenkin vielä lapsenkengissä. ”Symbioottisilla mikrobeilla voi olla tärkeä rooli myös marjojen terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumisessa. Erityisesti symbioottisten mikrobien kerääntyminen marjoihin, ja niiden monimuotoisuutta määräävät tekijät ovat huonosti ymmärrettyjä”, valaisee tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa.
Tutkimuksen mukaan useat tekijät, kuten kasvukauden sääolosuhteet, vaikuttavat sekä mikrobien monimuotoisuuteen että yhteisörakenteeseen. Ilmastonmuutoksella voi siten olla moninaisia vaikutuksia myös luonnonmarjojen ja niiden mikrobien yhteiseloon. Tutkimuksessa symbioottisista mikrobeista keskityttiin tarkastelemaan erityisesti sienityyppisiä endofyyttejä.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Phuong Nguyen, tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa sekä professori Anna Maria Pirttilä kollegoineen osoittavat tuoreessa tutkimuksessaan, että Venturia-, Cladosporium- ja Podosphaera-mikrobisukujen runsaus on erilainen Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Erityisesti Venturia-suku on yleinen Pohjois-Suomessa, kun Cladosporium puolestaan Etelä-Suomessa.
Tutkimuksessa tutkittiin ilmastoalueiden vaikutusta ja niiden sääolosuhteita (lämpötila, sateen määrä) kasvukauden aikana sekä maaperän ominaisuuksia (pH, ravinteet) mustikan marjan endofyyttisiin yhteisöihin Etelä- ja Pohjois-Suomesta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että mustikan marjojen endofyyttien monimuotoisuus ja kokoonpanon rakenne noudattavat samanlaisia malleja kuin yleisesti kasvien lehtien osalta on havaittu. Niitä muokkaavat erilaiset ympäristötekijät, kuten ilmasto ja ympäröivän metsäkasvillisuuden monimuotoisuus, joten näiden muutokset vaikuttavat myös mustikan marjan symbioottisiin mikrobeihin.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu tammikuussa 2024 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiome -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Euroopan rakennerakennerahasto, Suomen Akatemia, Suomen kulttuurirahasto, Olvi säätiö, Koneen säätiö sekä Oulun yliopisto.
Tutkimusartikkeli:
Nguyen M-P., Lehosmaa K., Toth K., Koskimäki J.J., Häggman H., Pirttilä AM., 2024.Weather in two climatic regions shapes the diversity and drives the structure of fungal endophytic community of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) fruit. Environmental Microbiome. https://doi.org/10.1186/s40793-024-00551-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, kaisa.lehosmaa@oulu.fi, 0408468665
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, 050 4344261
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua20.11.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.
Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa19.11.2025 06:42:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille.
Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme