Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa
26.3.2024 13:14:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

– Ollakseen kestävää oppimisen tulee olla jatkuvaa ja opitun tiedon laajasti hyödynnettävää sekä riittävän syvällistä, jottei se muutu ”kertakäyttöoppimiseksi”, apulaisprofessori Kaija Collin avaa tutkimustuloksia. Lisäksi opitun tulee olla siirrettävissä eri konteksteista toiseen, työntekijältä toiselle ja esimerkiksi koulutuksesta käytäntöön, jotta se ei rasita hyvinvointia. Työssä oppiminen ja hyvinvointi näyttävätkin kytkeytyvän vahvasti toisiinsa.
Tutkimuksen aineisto koostui 82 temaattisesta haastattelusta kolmessa eri työorganisaatiossa, sairaalassa, poliisilaitoksella ja ICT-alan organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla ja tuloksia vertailtiin kolmen organisaation kesken.
Tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen kestävintä
– Kiinnostavinta tuloksissamme oli havainto siitä, että oppiminen ja jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaatimukset voivat positiivisista vaikutuksistaan huolimatta myös kuormittaa työntekijöitä, eli oppiminen voi paitsi tukea myös rajoittaa työhyvinvointia. Kiinnostava aiemmista tutkimuksista puuttunut havainto oli myös se, että tämä kuormituksen kokemus vaihtelee ajallisesti, kertoo Collin. Lyhyellä aikajänteellä oppiminen näyttäisi motivoivan ja inspiroivan, mutta jatkuessaan se kuormittaa työntekijää ja voi vaikuttaa myös esimerkiksi urasuunnitelmiin.
– Siksi proaktiivinen, tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen on haastateltaviemme kokemuksen mukaan kestävintä, Collin huomauttaa.
Hyvinvointi on tulosten valossa yhtäaikaisesti sekä oppimisen edellytys että sen lopputulema.
– Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä erityisesti työssä tapahtuvan oppimisen kestävyydestä ja työhyvinvoinnin merkityksestä osana oppimisen kestävyyttä. Vaikka haastateltavat kaikissa organisaatioissa jakoivat kokemuksen siitä, että oppimisen kestävyyttä rakennetaan vahvasti työyhteisöissä ja työn käytänteissä, tarvitsemme vielä runsaasti tutkimusta siitä, miten oppimisen kestävyyttä tukevaa työyhteisöä rakennetaan ja johdetaan, Collin lisää.
Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo).
Linkki avoimeen tutkimusartikkeliin: Kaija Marjukka Collin, Marianne Jaakkola, Sara Keronen & Soila Lemmetty (2024) Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel, Studies in Continuing Education, DOI: https://doi.org/10.1080/0158037X.2024.2314695
Yhteyshenkilöt
Kaija Collin, KT, dos., Apulaisprofessori
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
kaija.m.collin@jyu.fi, +358400248058
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme