Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

– Ollakseen kestävää oppimisen tulee olla jatkuvaa ja opitun tiedon laajasti hyödynnettävää sekä riittävän syvällistä, jottei se muutu ”kertakäyttöoppimiseksi”, apulaisprofessori Kaija Collin avaa tutkimustuloksia. Lisäksi opitun tulee olla siirrettävissä eri konteksteista toiseen, työntekijältä toiselle ja esimerkiksi koulutuksesta käytäntöön, jotta se ei rasita hyvinvointia. Työssä oppiminen ja hyvinvointi näyttävätkin kytkeytyvän vahvasti toisiinsa.
Tutkimuksen aineisto koostui 82 temaattisesta haastattelusta kolmessa eri työorganisaatiossa, sairaalassa, poliisilaitoksella ja ICT-alan organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla ja tuloksia vertailtiin kolmen organisaation kesken.
Tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen kestävintä
– Kiinnostavinta tuloksissamme oli havainto siitä, että oppiminen ja jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaatimukset voivat positiivisista vaikutuksistaan huolimatta myös kuormittaa työntekijöitä, eli oppiminen voi paitsi tukea myös rajoittaa työhyvinvointia. Kiinnostava aiemmista tutkimuksista puuttunut havainto oli myös se, että tämä kuormituksen kokemus vaihtelee ajallisesti, kertoo Collin. Lyhyellä aikajänteellä oppiminen näyttäisi motivoivan ja inspiroivan, mutta jatkuessaan se kuormittaa työntekijää ja voi vaikuttaa myös esimerkiksi urasuunnitelmiin.
– Siksi proaktiivinen, tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen on haastateltaviemme kokemuksen mukaan kestävintä, Collin huomauttaa.
Hyvinvointi on tulosten valossa yhtäaikaisesti sekä oppimisen edellytys että sen lopputulema.
– Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä erityisesti työssä tapahtuvan oppimisen kestävyydestä ja työhyvinvoinnin merkityksestä osana oppimisen kestävyyttä. Vaikka haastateltavat kaikissa organisaatioissa jakoivat kokemuksen siitä, että oppimisen kestävyyttä rakennetaan vahvasti työyhteisöissä ja työn käytänteissä, tarvitsemme vielä runsaasti tutkimusta siitä, miten oppimisen kestävyyttä tukevaa työyhteisöä rakennetaan ja johdetaan, Collin lisää.
Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo).
Linkki avoimeen tutkimusartikkeliin: Kaija Marjukka Collin, Marianne Jaakkola, Sara Keronen & Soila Lemmetty (2024) Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel, Studies in Continuing Education, DOI: https://doi.org/10.1080/0158037X.2024.2314695
Yhteyshenkilöt
Kaija Collin, KT, dos., Apulaisprofessori
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
kaija.m.collin@jyu.fi, +358400248058
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat havaitsivat liikkujan rytmiin mukautuvien musiikkiteknologioiden lisäävän liikunnan intoa ja nautintoa25.11.2025 10:12:21 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat havainneet, että henkilökohtaiset vuorovaikutteiset musiikkijärjestelmät – eli älyteknologiat, jotka mukauttavat musiikin rytmiä ja tempoa käyttäjän liikkeiden mukaan – voivat tehdä liikunnasta nautittavampaa ja auttaa ylläpitämään aktiivisuutta pidempään.
Väitös: Sukupuolittuneet asenteet ja naisten pieni osuus teknologia-alalla heikentävät teknologian laatua ja eettisyyttä25.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Aila Kronqvist tutki väitöskirjassaan sitä, miten sukupuolittuneet asenteet ja ajattelun vinoumat voivat heikentää teknologian laatua ja eettisyyttä. Tutkimuksen tulokset haastavat käsityksen, jonka mukaan käyttäjätutkimukset ja palaute yksistään edistäisivät teknologian käytettävyyttä eri sukupuolien välillä. Kronqvistin mukaan teknologian suunnitteluun tarvitaan monimuotoisia tiimejä, jotka osaavat käsitellä avoimesti omia ennakkokäsityksiään.
Väitös: Kustannustehokas metsien suojelu vaatii systemaattista suojelusuunnittelua ja monitavoitteista metsien kasvatusta (Hohti)25.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöskirja tarkasteli keinoja parantaa metsäluonnon suojelun kustannustehokkuutta lisäämällä ekologista suunnitelmallisuutta. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia ekosysteemipalveluihin sekä paikkatietopohjaisen suojelupriorisoinnin toimivuutta suojeluun sopivien metsäalueiden tunnistamisessa.
Sosiaaliset olosuhteet jättävät jäljen vanhuuden toimintakykyyn25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hyvä toimintakyky on edellytys itsenäiselle elämälle ja terveelle vanhenemiselle. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden uusi väitöstutkimus osoittaa, että ympäröivät sosiaaliset olosuhteet niin vanhuudessa kuin aiemmin elämässä, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten pärjäämme vanhetessa.
Tutkimus: Varhaiskasvatuksen opettajilla ja kielivähemmistöön kuuluvilla vanhemmilla erilaisia käsityksiä lasten suomen kielen taidoista24.11.2025 09:32:44 EET | Tiedote
Kun monikielisen perheen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa, alkaa paitsi uuden arjen, myös kielen oppimisen matka. Tutkimus paljastaa, miten kielivähemmistöperheiden lasten suomen kielen taitoa tarkastellaan varhaiskasvatuksessa ja millaisia jännitteitä se synnyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme