Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

– Ollakseen kestävää oppimisen tulee olla jatkuvaa ja opitun tiedon laajasti hyödynnettävää sekä riittävän syvällistä, jottei se muutu ”kertakäyttöoppimiseksi”, apulaisprofessori Kaija Collin avaa tutkimustuloksia. Lisäksi opitun tulee olla siirrettävissä eri konteksteista toiseen, työntekijältä toiselle ja esimerkiksi koulutuksesta käytäntöön, jotta se ei rasita hyvinvointia. Työssä oppiminen ja hyvinvointi näyttävätkin kytkeytyvän vahvasti toisiinsa.
Tutkimuksen aineisto koostui 82 temaattisesta haastattelusta kolmessa eri työorganisaatiossa, sairaalassa, poliisilaitoksella ja ICT-alan organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla ja tuloksia vertailtiin kolmen organisaation kesken.
Tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen kestävintä
– Kiinnostavinta tuloksissamme oli havainto siitä, että oppiminen ja jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaatimukset voivat positiivisista vaikutuksistaan huolimatta myös kuormittaa työntekijöitä, eli oppiminen voi paitsi tukea myös rajoittaa työhyvinvointia. Kiinnostava aiemmista tutkimuksista puuttunut havainto oli myös se, että tämä kuormituksen kokemus vaihtelee ajallisesti, kertoo Collin. Lyhyellä aikajänteellä oppiminen näyttäisi motivoivan ja inspiroivan, mutta jatkuessaan se kuormittaa työntekijää ja voi vaikuttaa myös esimerkiksi urasuunnitelmiin.
– Siksi proaktiivinen, tulevaisuuteen tähtäävä oppiminen on haastateltaviemme kokemuksen mukaan kestävintä, Collin huomauttaa.
Hyvinvointi on tulosten valossa yhtäaikaisesti sekä oppimisen edellytys että sen lopputulema.
– Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä erityisesti työssä tapahtuvan oppimisen kestävyydestä ja työhyvinvoinnin merkityksestä osana oppimisen kestävyyttä. Vaikka haastateltavat kaikissa organisaatioissa jakoivat kokemuksen siitä, että oppimisen kestävyyttä rakennetaan vahvasti työyhteisöissä ja työn käytänteissä, tarvitsemme vielä runsaasti tutkimusta siitä, miten oppimisen kestävyyttä tukevaa työyhteisöä rakennetaan ja johdetaan, Collin lisää.
Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo).
Linkki avoimeen tutkimusartikkeliin: Kaija Marjukka Collin, Marianne Jaakkola, Sara Keronen & Soila Lemmetty (2024) Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel, Studies in Continuing Education, DOI: https://doi.org/10.1080/0158037X.2024.2314695
Yhteyshenkilöt
Kaija Collin, KT, dos., Apulaisprofessori
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
kaija.m.collin@jyu.fi, +358400248058
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Läpimurto lintututkimuksessa: 300 000 suomalaisen älypuhelinhavainnot mahdollistivat maailman tarkimman lintujen esiintymisen ennustemallin27.1.2026 12:01:56 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen uusi huippututkimus yhdistää kansalaisten keräämiä lintuhavaintoja tekoälyyn ja Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokoneiden laskentatehoon. Monitieteinen tutkimusryhmä on kehittänyt maailman tarkimman ennustemallin, joka pystyy ennustamaan lintujen esiintymisen pienetkin muutokset lähes reaaliajassa.
Neste tukee Jyväskylän yliopiston katalyysitutkimusta27.1.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Neste tekee kolmelle suomalaiselle yliopistolle lahjoitukset, joilla edistetään uraauurtavaa katalyysitutkimusta ja tuetaan akateemisen asiantuntijuuden vahvistamista pitkällä aikavälillä katalyysitekniikassa (Åbo Akademi), katalyysikemiassa (Itä-Suomen yliopisto) ja katalyysimallinnuksessa (Jyväskylän yliopisto). Tuen saajien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota edistyksellisen työhön katalyysitutkimuksen toisiaan täydentävillä osa-alueilla mallinnuksesta valmistukseen ja suunnitteluun.
Väitöstutkimus: Yritysten tärkeimpiin investointipäätöksiin vaikuttavat taloudellisten laskelmien lisäksi myös päätöksiä tekevät henkilöt, valtasuhteet ja konteksti26.1.2026 11:42:45 EET | Tiedote
Master of Commerce Sehar Imran tutkii laskentatoimen ja yritysrahoituksen alan väitöskirjassaan, miten yritykset tekevät tärkeimpiä pitkän aikavälin investointipäätöksiä. Tutkimus osoittaa, että päätökset perustuvat harvoin pelkkiin numeroihin. Yritysten keskeisten investointien kerrotaan usein perustuvan huolellisiin taloudellisiin laskelmiin. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että päätöksiä tekevät henkilöt, valtasuhteet ja senhetkinen liiketoimintaympäristö ovat ratkaisevassa roolissa päätösten syntymisessä.
Väitös: Kasviperäiset aineosat voivat estää virusten infektiokykyä (Haapakoski)26.1.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus arvioi kasveista peräisin olevien aineosien tehokkuutta ihmisiä tartuttavia viruksia vastaan. Lisäksi väitöstyö tarkasteli mahdollisuutta lisätä pintoihin virusaktiivisuutta heikentäviä tai leviämistä ehkäiseviä ominaisuuksia hyödyntämällä kasvi- ja puuperäisiä aineita tai uutteita. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia kasviperäisiin aineosiin perustuville antiviraalisille ratkaisuille monenlaisissa arjen ja terveydenhuollon sovelluksissa.
Mikä tekee musiikkikonserteista unohtumattomia? Tutkijat etsivät osallistujia jakamaan kokemuksiaan23.1.2026 10:39:37 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteishanke sai Suomen Akatemialta nelivuotisen 710 000 euron suuruisen rahoituksen. Hankkeessa selvitetään, mikä tekee live- ja striimauskonserteista unohtumattomia kokemuksia niin kuulijoille kuin esiintyjille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme