Lapsettomia syrjitään kesälomien suunnittelussa

Tutkimuksen mukaan kesälomia suunnitellessa lapsiperheellisten lomatoiveita kuunnellaan ensin. Vasta heidän ehdotustensa jälkeen on lapsettomien toiveiden vuoro. 

“Työkaverit myös sanoneet, että miksi minun pitäisi saada olla kesälomalla heinäkuussa, kun olen lapseton ja minulla ei ole menoa. Samoin työvuoroja pitäisi aina vaihtaa, kun olen lapseton.” Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyyn vastannut tahattomasti lapseton. 

Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää sekä lapsettomuuden että lapsettomuushoidoissa käymisen vuoksi. Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoitojen läpikäynti vaikuttavat myös työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Lapsettomuushoitojen vaikutukset talouteen luovat painetta myös työssäkäyntiin. 

Asiat selvisivät Lapsettomien yhdistys Simpukan vuonna 2021 toteuttamasta kyselystä tahattomasti lapsettomien kokemuksista työelämässä. Kyselyssä kartoitettiin lapsettomuuden koettuja vaikutuksia työkykyyn ja uraan sekä kokemuksia lapsettomuushoitojen ja työn yhdistämisestä. Kyselyllä selvitettiin syrjintäkokemuksia sekä tahattomasti lapsettomien hyväksi havaitsemia käytäntöjä työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 320 henkilöä. 

Loma- ja työvuorosyrjintää kokenut 60 prosenttia 

Kolmasosa vastanneista kertoi kokeneensa työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää. Joka kolmas on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää. 

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savion mukaan kyselyn tulos on yhä arkipäivää.

– Saamme yhä kohderyhmältämme yhteydenottoja, joiden mukaan lapseton työntekijä on muita heikommassa asemassa, kun työpaikoilla sovitaan työvuoroista ja vuosilomista. Aikataulutoiveissa kuunnellaan usein ensisijaisesti työntekijöitä, joilla on leikki- ja kouluikäisiä lapsia. On todella eriarvoistavaa, että joissain työyhteisöissä arvotetaan työntekijöiden lomatoiveita perhesuhteiden mukaan. Syrjintään on totuttu eikä osata välttämättä kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisesti suunniteltuja työvuorolistoja, Savio pahoittelee.

Työhyvinvointi on kaikkien oikeus 

Työn ja perheen yhdistämiseen liittyvän puheen sijaan olisi merkittävämpää puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Myös lapsettoman vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista. 

Monimuotoiset perheet -verkosto ja Lapsettomien yhdistys Simpukka toivovat, että esihenkilöt ja muu työyhteisö eivät tee perhesuhteista oletuksia, kuten että hedelmällisessä iässä oleva työntekijä jäisi lähiaikoina perhevapaalle. Oletukset eivät saa vaikuttaa vastuista ja koulutuksista päätettäessä. 

– Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kokijansa hyvinvointiin, jaksamiseen ja myös työssä selviytymiseen. On hyvä huomioida, että lapsitoive voi olla kipeä asia myös miehille, oli taustalla parisuhdetta tai ei, Savio sanoo.

Myös Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyt (N=1408) osoittavat lapsettomien kokeneen syrjintää työelämässä erityisesti työvuoro- ja lomatoiveissa. Lasta toivovilla on myös ollut vaikeuksia työn ja hedelmöityshoitojen yhteensovittamisessa. Verkosto on tehnyt kyselyitä yhteistyössä kuuden työmarkkinajärjestön kanssa henkilöstön edustajille. 

– Työpaikalla on tärkeää antaa jokaisen määritellä itselleen tärkeät läheissuhteet ja antaa niiden vuoksi joustoja. Kyselyissämme esimerkiksi uusperheen bonusvanhempi kertoi, ettei saanut bonuslapseen liittyviä joustoja niitä toivoessaan. Sellainen ei tue työntekijän motivaatiota, painottaa työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet -verkostosta. 

Työnantajan empaattinen kohtaaminen ja tarvittaessa työkuorman vähentäminen, joustot ja lapsettomuushoitojen palkallisuus parantavat tahatonta lapsettomuutta kokevan työhyvinvointia. 

– Ymmärrys tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta, arvostavat puhetavat, esihenkilöiltä ja työyhteisöltä saatava tuki ja joustavuus tukevat työhyvinvointia ja vähentävät koettua kuormitusta. Lapsettomuuden psykososiaalisten vaikutusten tunnistaminen on tärkeää, jotta käytäntöjä työkyvyn tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa voidaan kehittää, ehdottaa Savio.

Palkallinen sairausloma lapsettomuushoidoista 

Lapsettomuushoitojen psyykkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat jaksamiseen, työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Työvuorojen järjestely, sijaisten etsiminen ja vapaiden pyytäminen hoidoissa käymisestä johtuvien poissaolojen ajaksi on usein hankalaa. Klinikat ovat avoinna vain arkisin toimistoaikaan ja jos matka on pitkä, on vapaata järjestettävä tunteja tai jopa kokonaisia päiviä. 

“Vaikea irrottautua töistä kesken päivää lääkärikäynneille. Jouduin kertomaan esimiehelle, että lapsettomuushoidot kesken (eihän kukaan kerro esimiehelle, että yritetään lasta).” Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyyn vastannut tahattomasti lapseton. 

– Vapaan pyytämisen vuoksi lapsettomuushoidoista on pakko kertoa, mikä voi johtaa epäasialliseen kohteluun. Hoidoissa käyvän kohdalla saatetaan myös pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta, Savio sanoo. 

Keskeinen ongelma on myös epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ja Monimuotoiset perheet -verkosto toivovat, että työelämään mahtuisivat monenlaiset ihmiset erilaisine elämänkulkuineen. 

– Kun työelämä on ihmisen kokoista, myös työntekijä on silloin valmiimpi sitoutumaan työhönsä ja antamaan parhaan panoksensa, sanoo Savio.

Tahaton lapsettomuus

• Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. Monille tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. 
• Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä. Joskus syytä ei saada selville. Yhteistä kokemukselle on, että toivottu lapsimäärä ei täyty.
• Tunnusomaista ovat voimakkaat tunteet, kuten toivon ja epätoivon vaihtelu, suru, pelko, kateus, toiseus, häpeä ja viha.
• Lapsettomuuskriisistä selviytymisessä auttavat tieto, vertaistuki ja tarvittaessa ammattilaisilta saatu tuki. 
• Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka on tahattoman lapsettomuuden vertaistuki- ja asiantuntijaorganisaatio.
• Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto. Järjestöjä yhdistää se, että kaikkien kohderyhmät poikkeavat jotenkin oletetusta perhemuodosta.

Nostoja kyselystä

“Työkaverit myös sanoneet miksi minun pitäisi saada olla kesälomalla heinäkuussa kun olen lapseton ja minulla ei ole menoa. Samoin työvuoroja pitäisi aina vaihtaa kun olen lapseton.”

“Kolmivuorotyötä tehdessäni sain vähemmän yövuoroja ja viikonloppuja, koska lapsiperheelliset olivat tuoneet esiin rahapulan ja hoitojärjestelyjen hankaluudet. Heille annettiin työvuorosuunnittelussa erivapauksia verrattuna niihin, joilla ei ole lapsia.”

“Lapsettomana vuosilomia mahdoton saada peruskoulujen lomien aikaan, ne viikot menee perheellisille. Ajatellaan, että minulla ei ole ongelmaa olla jouluaattona töissä, kun ei ole omia lapsia. Lisäksi oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla, kun ei tarvitse järjestää jälkikasvun hoitoa.”

“Työkaverini ihmetteli, miten voin olla niin tehokas työssäni. Hänen mukaansa äidit ovat järjestelmällisiä ja osaavat hoitaa monta asiaa kerralla. - - Työkaverini perusteli työtehtävien jakamista ja toimenkuvia sillä, että hänellä on perhe. Hän kertoi, ettei voi panostaa samalla tavalla työhön kuin minä. Minun piti siis hoitaa vaikeammat ja tylsemmät työtehtävät.” 

“Sen lisäksi, että elän tahattomasti lapsettomana, elän myös uusperheessä, jossa on mieheni kaksi alakouluikäistä lasta. Silti minun perhettäni vähätellään esimerkiksi niin, että koetaan, etteivät minun sopimani menot miehen lasten kanssa ole yhtä tärkeitä kuin jos ne olisivat biologisten lasten kanssa.”

“Vaikea irrottautua töistä kesken päivää lääkärikäynneille. Jouduin kertomaan esimiehelle, että lapsettomuushoidot kesken (eihän kukaan kerro esimiehelle, että yritetään lasta).”