CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi

Jaa

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Kuva: Eva Rudolf/CSCP
Kuva: Eva Rudolf/CSCP

Kiertotaloutta edistävät tavoitteet ovat nykyajan merkittävimpiä aloitteita niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Aloitteiden tavoitteena on maksimoida käytettyjen resurssien arvo ja edistää kestävää kehitystä.

CARE (Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency) on uusi ja innovatiivinen Horisontti Eurooppa -hanke, jonka tavoitteena on edistää kestävää elämäntapaa ja kannustaa kotitalouksia siirtymään kohti kiertotaloutta ympäri Eurooppaa. CARE-hanke tavoittelee yhteensä sadan kotitalouden muuttamista kiertotalouden mallitalouksiksi Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa.

CARE-hanketta johtavat ja koordinoivat Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa toimivan Wastebusters-tutkimusryhmän jäsenet professori Elina Närvänen, yliopistotutkija Nina Mesiranta, yliopistonlehtori Malla Mattila, tutkija Mari Ainasoja sekä tutkija Martta Vänskä.

CARE-hankkeen avaustilaisuudessa professori Elina Närvänen korosti CAREn pitkän linjan tavoitetta.

– CARE-hankkeen ytimessä on oikeudenmukaisen, osallistavan ja kestävän kuluttajalähtöisen kiertotalouteen siirtymisen vauhdittaminen. Ottamalla mukaan kuluttajakansalaisia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, yhteisöjä ja tutkijoita edistämme poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka perustuu yhteissuunnitteluun ja yhdessä oppimiseen.

Tutkimusryhmä järjesti 18.–19.1.2024 CARE-hankkeen aloituskokouksen, johon osallistuivat hankkeen partnerit kuudesta maasta. Osana tilaisuutta osallistujat pääsivät tutustumaan paikallisen tekstiilikierrrätystä toteuttavan Nextiili ry:n toimitiloihin ja sen toimintaan.

Tavoitteena vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä ja tekstiilijätettä

CARE keskittyy ihmisten päivittäisten tottumusten muuttamiseen erityisesti kahden kriittisen materiaalivirran, ruoan ja vaatteiden, osalta. Näillä materiaalivirroilla katsotaan olevan merkittävä potentiaali kiertotaloudessa, sillä niiden kulutuksen ympäristöjalanjälki kotitalouksien tasolla on suhteellisen suuri.

EU on asettanut tavoitteen puolittaa ruokahävikki vähittäiskaupan ja kotitalouksien tasolla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU:n uusi tekstiilistrategia määrittelee toimenpiteitä, joilla halutaan muuttaa sekä vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden että kuluttajien toimintaa kestävämmiksi.

CARE-hankkeessa mukana olevat kotitaloudet osallistuvat joko ruokahävikin vähentämisen tai vaatteiden kiertotalouden mukaisen kuluttamisen pilotteihin, jotka toteutetaan vuosina 2025–2026. Piloteissa tarjotaan tiedon lisäksi työkaluja ja yhteisöllistä toimintaa sekä haastetaan kotitaloudet muuttamaan toimintaansa. Hankkeen aikana tarjotaan lisäksi henkilökohtaista, pilotteja täydentävää neuvontapalvelua kestävien kulutuskäytäntöjen edistämiseksi.

Tampereen yliopisto ja Ekokumppanit yhteistyöhön

Neuvontapalveluiden kehittämisessä sekä pilottien suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeässä roolissa ovat hankkeen paikalliskumppanit, kuten ympäristöalan kansalaisjärjestöt ja kunnat, joilla on jo aiempaa kokemusta neuvontatoiminnasta energiatehokkuuteen tai kierrättämiseen. Tampereen yliopiston CARE-kumppanina toimii Ekokumppanit Oy, joka tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Palveluilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Ekokumppanit Oy on voittoa tavoittelematon, yhteiskunnallinen yritys, joka on osa Tampereen kaupunkikonsernia.

Ekokumppanit on jo vuosia työskennellyt ruoan ja tekstiilien kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi esimerkiksi koulujen ruokahävikkikampanjoiden ja SWAP! vaatteidenvaihtotapahtuman parissa sekä ruokajärjestelmän kestävyysmuutosta tavoittelevan FUSILLI-hankkeen hankepartnerina

– Lähdemme innolla, yhteistyössä kotitalouksien ja muiden hankekumppaneiden kanssa, kehittämään ja kokeilemaan uusia neuvontapalveluja, jotka auttavat kotitalouksia muuttamaan ruoan ja tekstiilien kulutuskäyttäytymistään kiertotalousajattelun mukaiseksi. Tutkimukseen pohjautuvassa CARE-hankkeessa pääsemme kehittämään palveluja näissä tärkeissä teemoissa vielä vaikuttavammiksi, kertoo Ekokumppanien projektipäällikkö Sanna Teinilä.

– Hankkeen aikana Ekokumppanit rekrytoi erilaisia kotitalouksia osallistumaan kiertotalouspilotteihin, joten kiinnostuneiden kannattaa jo laittaa Ekokumppanien somekavat seurantaan esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa tai LinkedInissä, vinkkaa Teinilä.

Paikalliskumppanien avulla hankkeessa voidaan hyödyntää tehokkaasti eri maiden paikallista infrastruktuuria ja jo olemassa olevia käytäntöjä sekä palveluja. Erityisenä painopisteenä hankkeessa on vertaisoppiminen paitsi kotitalouksien, myös hankkeessa mukana olevien kumppanien kesken.

Tampereen yliopiston tutkijaryhmä vastaa koko hankkeen hallinnosta ja koordinoinnista.

– Wastebusters -tutkimusryhmämme on erittäin mielissään ison kansainvälisen hankkeen rahoituksesta ja mahdollisuudesta johtaa tätä laajaa kokonaisuutta. Hankkeen konsepti perustuu pitkäaikaiseen tutkimustoimintaamme kiertotalouden teemoissa, kertoo professori Elina Närvänen.

Koko hankkeen budjetti on noin 5.5 miljoonaa euroa, josta Tampereen yliopiston osuus on noin miljoona euroa.

CARE

The Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency (CARE) -hanketta toteuttaa yksitoista konsortiokumppania:

  • Tampereen yliopisto, Suomi
  • Ekokumppanit Oy, Suomi
  • Oslo Metropolitan University, Norja
  • Asker municipality, Norja
  • Lunds University, Ruotsi
  • IVL Svenska Miljoeinstitutet, Ruotsi
  • CSCP Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production, Saksa
  • Die Verbraucher Initiative, Saksa
  • Lääne-Harju municipality, Viro
  • Let’s Do It Foundation, Viro
  • BOKU Universitaet für Bodenkultur Wien, Itävalta

Hankkeen esittely Tampereen yliopiston sivuilla

CARE - Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency
(Euroopan komissio)

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Elina Närvänen, professori, Tampereen yliopisto, 050 435 2137, elina.narvanen@tuni.fi
Sanna Teinilä, projektipäällikkö, Ekokumppanit Oy, 050 364 6022, sanna.teinila@tampere.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote

FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.

Väitös: Puhtaankin ilman maissa keuhkoihin kulkeutuu runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä8.5.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Teemu Lepistö tutki ihmisen keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-alan pitoisuuksia ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä viidessä maassa. Tutkimuksen mukaan ihmisen keuhkoihin voi päätyä suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia pienhiukkasia myös ilmanlaadultaan puhtaina pidetyissä maissa kuten Suomessa. Työssään Lepistö selvitti muun muassa, kuinka keuhkoihin päätyvien pienhiukkasten pitoisuudet ja ominaisuudet vertautuvat perinteisiin ilmanlaadun ja pienhiukkasten monitoroinnin mittareihin. Tämä voisi antaa vastauksia pienhiukkasten terveysvaikutusten alueellisiin vaihteluihin.

Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen8.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye