CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi

Jaa

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Kuva: Eva Rudolf/CSCP
Kuva: Eva Rudolf/CSCP

Kiertotaloutta edistävät tavoitteet ovat nykyajan merkittävimpiä aloitteita niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Aloitteiden tavoitteena on maksimoida käytettyjen resurssien arvo ja edistää kestävää kehitystä.

CARE (Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency) on uusi ja innovatiivinen Horisontti Eurooppa -hanke, jonka tavoitteena on edistää kestävää elämäntapaa ja kannustaa kotitalouksia siirtymään kohti kiertotaloutta ympäri Eurooppaa. CARE-hanke tavoittelee yhteensä sadan kotitalouden muuttamista kiertotalouden mallitalouksiksi Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa.

CARE-hanketta johtavat ja koordinoivat Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa toimivan Wastebusters-tutkimusryhmän jäsenet professori Elina Närvänen, yliopistotutkija Nina Mesiranta, yliopistonlehtori Malla Mattila, tutkija Mari Ainasoja sekä tutkija Martta Vänskä.

CARE-hankkeen avaustilaisuudessa professori Elina Närvänen korosti CAREn pitkän linjan tavoitetta.

– CARE-hankkeen ytimessä on oikeudenmukaisen, osallistavan ja kestävän kuluttajalähtöisen kiertotalouteen siirtymisen vauhdittaminen. Ottamalla mukaan kuluttajakansalaisia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, yhteisöjä ja tutkijoita edistämme poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka perustuu yhteissuunnitteluun ja yhdessä oppimiseen.

Tutkimusryhmä järjesti 18.–19.1.2024 CARE-hankkeen aloituskokouksen, johon osallistuivat hankkeen partnerit kuudesta maasta. Osana tilaisuutta osallistujat pääsivät tutustumaan paikallisen tekstiilikierrrätystä toteuttavan Nextiili ry:n toimitiloihin ja sen toimintaan.

Tavoitteena vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä ja tekstiilijätettä

CARE keskittyy ihmisten päivittäisten tottumusten muuttamiseen erityisesti kahden kriittisen materiaalivirran, ruoan ja vaatteiden, osalta. Näillä materiaalivirroilla katsotaan olevan merkittävä potentiaali kiertotaloudessa, sillä niiden kulutuksen ympäristöjalanjälki kotitalouksien tasolla on suhteellisen suuri.

EU on asettanut tavoitteen puolittaa ruokahävikki vähittäiskaupan ja kotitalouksien tasolla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU:n uusi tekstiilistrategia määrittelee toimenpiteitä, joilla halutaan muuttaa sekä vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden että kuluttajien toimintaa kestävämmiksi.

CARE-hankkeessa mukana olevat kotitaloudet osallistuvat joko ruokahävikin vähentämisen tai vaatteiden kiertotalouden mukaisen kuluttamisen pilotteihin, jotka toteutetaan vuosina 2025–2026. Piloteissa tarjotaan tiedon lisäksi työkaluja ja yhteisöllistä toimintaa sekä haastetaan kotitaloudet muuttamaan toimintaansa. Hankkeen aikana tarjotaan lisäksi henkilökohtaista, pilotteja täydentävää neuvontapalvelua kestävien kulutuskäytäntöjen edistämiseksi.

Tampereen yliopisto ja Ekokumppanit yhteistyöhön

Neuvontapalveluiden kehittämisessä sekä pilottien suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeässä roolissa ovat hankkeen paikalliskumppanit, kuten ympäristöalan kansalaisjärjestöt ja kunnat, joilla on jo aiempaa kokemusta neuvontatoiminnasta energiatehokkuuteen tai kierrättämiseen. Tampereen yliopiston CARE-kumppanina toimii Ekokumppanit Oy, joka tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Palveluilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Ekokumppanit Oy on voittoa tavoittelematon, yhteiskunnallinen yritys, joka on osa Tampereen kaupunkikonsernia.

Ekokumppanit on jo vuosia työskennellyt ruoan ja tekstiilien kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi esimerkiksi koulujen ruokahävikkikampanjoiden ja SWAP! vaatteidenvaihtotapahtuman parissa sekä ruokajärjestelmän kestävyysmuutosta tavoittelevan FUSILLI-hankkeen hankepartnerina

– Lähdemme innolla, yhteistyössä kotitalouksien ja muiden hankekumppaneiden kanssa, kehittämään ja kokeilemaan uusia neuvontapalveluja, jotka auttavat kotitalouksia muuttamaan ruoan ja tekstiilien kulutuskäyttäytymistään kiertotalousajattelun mukaiseksi. Tutkimukseen pohjautuvassa CARE-hankkeessa pääsemme kehittämään palveluja näissä tärkeissä teemoissa vielä vaikuttavammiksi, kertoo Ekokumppanien projektipäällikkö Sanna Teinilä.

– Hankkeen aikana Ekokumppanit rekrytoi erilaisia kotitalouksia osallistumaan kiertotalouspilotteihin, joten kiinnostuneiden kannattaa jo laittaa Ekokumppanien somekavat seurantaan esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa tai LinkedInissä, vinkkaa Teinilä.

Paikalliskumppanien avulla hankkeessa voidaan hyödyntää tehokkaasti eri maiden paikallista infrastruktuuria ja jo olemassa olevia käytäntöjä sekä palveluja. Erityisenä painopisteenä hankkeessa on vertaisoppiminen paitsi kotitalouksien, myös hankkeessa mukana olevien kumppanien kesken.

Tampereen yliopiston tutkijaryhmä vastaa koko hankkeen hallinnosta ja koordinoinnista.

– Wastebusters -tutkimusryhmämme on erittäin mielissään ison kansainvälisen hankkeen rahoituksesta ja mahdollisuudesta johtaa tätä laajaa kokonaisuutta. Hankkeen konsepti perustuu pitkäaikaiseen tutkimustoimintaamme kiertotalouden teemoissa, kertoo professori Elina Närvänen.

Koko hankkeen budjetti on noin 5.5 miljoonaa euroa, josta Tampereen yliopiston osuus on noin miljoona euroa.

CARE

The Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency (CARE) -hanketta toteuttaa yksitoista konsortiokumppania:

  • Tampereen yliopisto, Suomi
  • Ekokumppanit Oy, Suomi
  • Oslo Metropolitan University, Norja
  • Asker municipality, Norja
  • Lunds University, Ruotsi
  • IVL Svenska Miljoeinstitutet, Ruotsi
  • CSCP Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production, Saksa
  • Die Verbraucher Initiative, Saksa
  • Lääne-Harju municipality, Viro
  • Let’s Do It Foundation, Viro
  • BOKU Universitaet für Bodenkultur Wien, Itävalta

Hankkeen esittely Tampereen yliopiston sivuilla

CARE - Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency
(Euroopan komissio)

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Elina Närvänen, professori, Tampereen yliopisto, 050 435 2137, elina.narvanen@tuni.fi
Sanna Teinilä, projektipäällikkö, Ekokumppanit Oy, 050 364 6022, sanna.teinila@tampere.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Väitös: Kokemus omalääkäristä turvaa terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja lisää tyytyväisyyttä niihin10.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote

LL Emmi Lautamatin väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa omalääkärin luoman hoidon jatkuvuuden merkityksestä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemus omalääkäristä turvaa terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, jossa palvelujen saatavuus on heikkoa. Se myös lisää tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan ja tukee lääkitysten säännöllistä käyttöä.

Väitös: Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden keskinäinen tuki näyttämöllä tasa-arvoistaa kanssanäyttelemistä9.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisten näyttelijöiden asema taiteiden kentällä on vahvistunut viime vuosikymmeninä. Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssanäyttelemistä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Näyttelijä ja tutkija Riikka Papusen taiteellinen väitöstutkimus perustuu hänen kokemuksiinsa näyttelemisestä yhdessä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa. Papunen ehdottaa uutta tapaa tarkastella näyttelijän ruumista vastavuoroiseen tuen antoon ja vastaanottamiseen perustuvana proteesiruumiina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye