Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy.

Etlan ennuste tiivistettynä:

  • Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin ja vuonna 2026 lähes samaan eli 1,3 prosenttiin.
  • Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna. Julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ennustevuosina.
  • Viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu. Julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta.
  • Kansainvälinen kysyntä palautuu vetäen viennin kasvuun jo tänä vuonna. Samalla kasvaa myös tuonti, joten nettovienti ei kasva riittävästi tukeakseen taloutta.
  • Asuinrakentaminen vilkastuu ensi vuonna.
  • Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Viimevuotinen työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
  • Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana ja on tänä vuonna 1,4 prosenttia.
  • EKP:n ensimmäinen ohjauskoron lasku on odotettavissa kesäkuussa.
  • Suomen julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.
  • Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja rahapolitiikan kehitykseen.

Suomen talouden käänne tapahtuu omalla painollaan

Vaikka suhdannekäänne ajoittuu jo tälle vuodelle, varsinaista talouskasvua joudutaan odottamaan vielä ensi vuoteen, arvioi Etla. Heikko alkuvuosi painaa Suomen kuluvan vuoden bkt:n kasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin ja kasvu on investointien ja kotitalouksien kulutuksen varassa.

Kotitalouksien ostovoima paranee tänä vuonna ja säästämisaste palautuu positiiviseksi. Säästämisaste mahdollistaisi suuremmankin kotitalouksien kulutuksen kasvun lähivuosina, mutta odotettavissa olevat hallituksen lisäsopeutustoimet toisaalta hillitsevät sitä.

Heikohkon talouskehityksen varjossa myös työllisyysvaikutukset jäävät pieniksi ja työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan kohoavan taas ensi vuonna.

- Talouden suhdanne on tällä hetkellä heikko, mutta käänne tapahtuu omalla painollaan, eikä erityisiä politiikkatoimenpiteitä tarvita. On kuitenkin asioita, jotka eivät odottelemalla parane. Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden rahoitusasema on saatava kuntoon. Sanoisinkin, että lyhyen aikavälin suhdanne on nyt vähemmän huolestuttava kuin pitkän aikavälin talouskasvunäkymä, kiteyttää Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

null
Suomen huoltotase.

”Investointipaketista pitäisi luopua tai pienentää sitä”

Ennustejaksolla 2024–2026 on toteutumassa runsaan kolmen miljardin euron edestä hallituksen sopeutusohjelman toimia. Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Vaikka investointiohjelma ei kasvata julkista velkaa, kasvattaa se alijäämää lähes sopeutusohjelman verran. Suomen julkinen alijäämä pysyykin 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa, että vaikka Suomi nyt selvinneekin EU:n alijäämämenettelystä, ongelmana on omien finanssipoliittisten sääntöjen kiertäminen. Kotimaista kehysmenettelyä ei enää kunnioiteta, eikä hallitus ole kirjannut neljän miljardin investointipaketista kehysmenoihin kuin pienen osan. Kun kerran investointiohjelmakin kasvattaa alijäämää, pitäisi sitä pienentää tai luopua koko paketista, hän esittää.

- Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo.

Ohjelmasta luopuminen palauttaisi Kangasharjun mukaan myös valtiontalouden kehysjärjestelmän uskottavuutta.

Suomen vienti palautuu ja vetää taas ensi vuonna

Etlan ennusteen mukaan Suomen vienti palautuu jo tänä vuonna, mutta lähtee kunnolla nousuun vasta ensi vuonna, kun keskeisten vientimarkkinoidemme Saksan ja Ruotsin talouskasvu vahvistuu. Useilla toimialoilla viennin pohja näyttää jo olevan saavutettu, tosin epävarmuutta aiheuttavat maaliskuussa alkaneet poliittiset lakot. Tälläkin kertaa lakot vaikuttanevat eniten metsäteollisuuteen.

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna laaja-alaiseen mutta vaatimattomaan kasvuun. Yksityiset investoinnit kasvavat kunnolla vasta ensi vuonna, ja tänä vuonna niiden heikkoutta paikkaavat julkiset investoinnit infraan ja t&k:hon.  Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat vielä, mutta käänteen ennustetaan tapahtuvan jo tämän vuoden aikana.

Inflaatio alenee ja ohjauskorko laskee

Euroopan keskuspankki on valmis päättämään ensimmäisestä ohjauskoron laskusta kesäkuussa, arvioi Etlan ennusteryhmä. Euroalueen inflaation Etla odottaa olevan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Tavoitteeseen eli kahteen prosenttiin päästäisiin näin ensi vuoden aikana. Suomen inflaatio painuu euroaluetta alemmaksi eli 1,4 prosenttiin jo tänä vuonna.

null
Eräitä keskeisiä ennusteita.

Suhdanne Kevät 2024 verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 26.3. klo 9.00 osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen. Taitetun PDF-julkaisun voi ladata osoitteessa etla.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy.
Lataa
Suomen huoltotase.
Suomen huoltotase.
Lataa
Eräitä keskeisiä ennusteita.
Eräitä keskeisiä ennusteita.
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.

Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.

Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.

Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye