Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää lähes viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin ja vuonna 2026 lähes samaan eli 1,3 prosenttiin.
• Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna. Julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ennustevuosina.
• Viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu. Julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta.
• Kansainvälinen kysyntä palautuu vetäen viennin kasvuun jo tänä vuonna. Samalla kasvaa myös tuonti, joten nettovienti ei kasva riittävästi tukeakseen taloutta.
• Asuinrakentaminen vilkastuu ensi vuonna.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Viimevuotinen työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
• Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana ja on tänä vuonna 1,4 prosenttia.
• EKP:n ensimmäinen ohjauskoron lasku on odotettavissa kesäkuussa.
• Suomen julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.
• Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja rahapolitiikan kehitykseen.

Suomen talouden käänne tapahtuu omalla painollaan

Vaikka suhdannekäänne ajoittuu jo tälle vuodelle, varsinaista talouskasvua joudutaan odottamaan vielä ensi vuoteen, arvioi Etla. Heikko alkuvuosi painaa Suomen kuluvan vuoden bkt:n kasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin ja kasvu on investointien ja kotitalouksien kulutuksen varassa.

Kotitalouksien ostovoima paranee tänä vuonna ja säästämisaste palautuu positiiviseksi. Säästämisaste mahdollistaisi suuremmankin kotitalouksien kulutuksen kasvun lähivuosina, mutta odotettavissa olevat hallituksen lisäsopeutustoimet toisaalta hillitsevät sitä.

Heikohkon talouskehityksen varjossa myös työllisyysvaikutukset jäävät pieniksi ja työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan kohoavan taas ensi vuonna.

- Talouden suhdanne on tällä hetkellä heikko, mutta käänne tapahtuu omalla painollaan, eikä erityisiä politiikkatoimenpiteitä tarvita. On kuitenkin asioita, jotka eivät odottelemalla parane. Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden rahoitusasema on saatava kuntoon. Sanoisinkin, että lyhyen aikavälin suhdanne on nyt vähemmän huolestuttava kuin pitkän aikavälin talouskasvunäkymä, kiteyttää Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

”Investointipaketista pitäisi luopua tai pienentää sitä”

Ennustejaksolla 2024–2026 on toteutumassa runsaan kolmen miljardin euron edestä hallituksen sopeutusohjelman toimia. Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Vaikka investointiohjelma ei kasvata julkista velkaa, kasvattaa se alijäämää lähes sopeutusohjelman verran. Suomen julkinen alijäämä pysyykin 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa, että vaikka Suomi nyt selvinneekin EU:n alijäämämenettelystä, ongelmana on omien finanssipoliittisten sääntöjen kiertäminen. Kotimaista kehysmenettelyä ei enää kunnioiteta, eikä hallitus ole kirjannut neljän miljardin investointipaketista kehysmenoihin kuin pienen osan. Kun kerran investointiohjelmakin kasvattaa alijäämää, pitäisi sitä pienentää tai luopua koko paketista, hän esittää.

- Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo.

Ohjelmasta luopuminen palauttaisi Kangasharjun mukaan myös valtiontalouden kehysjärjestelmän uskottavuutta.

Suomen vienti palautuu ja vetää taas ensi vuonna

Etlan ennusteen mukaan Suomen vienti palautuu jo tänä vuonna, mutta lähtee kunnolla nousuun vasta ensi vuonna, kun keskeisten vientimarkkinoidemme Saksan ja Ruotsin talouskasvu vahvistuu. Useilla toimialoilla viennin pohja näyttää jo olevan saavutettu, tosin epävarmuutta aiheuttavat maaliskuussa alkaneet poliittiset lakot. Tälläkin kertaa lakot vaikuttanevat eniten metsäteollisuuteen.

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna laaja-alaiseen mutta vaatimattomaan kasvuun. Yksityiset investoinnit kasvavat kunnolla vasta ensi vuonna, ja tänä vuonna niiden heikkoutta paikkaavat julkiset investoinnit infraan ja t&k:hon.  Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat vielä, mutta käänteen ennustetaan tapahtuvan jo tämän vuoden aikana.

Inflaatio alenee ja ohjauskorko laskee

Euroopan keskuspankki on valmis päättämään ensimmäisestä ohjauskoron laskusta kesäkuussa, arvioi Etlan ennusteryhmä. Euroalueen inflaation Etla odottaa olevan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Tavoitteeseen eli kahteen prosenttiin päästäisiin näin ensi vuoden aikana. Suomen inflaatio painuu euroaluetta alemmaksi eli 1,4 prosenttiin jo tänä vuonna.

Suhdanne Kevät 2024 verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 26.3. klo 9.00 osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen. Taitetun PDF-julkaisun voi ladata osoitteessa etla.fi.