Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona
Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

–Pelaamisen ja videopelien ymmärtäminen esityksellisinä tai esityksinä mahdollistaa videopelien ja pelaamisen kokemisen ja haltuunoton uusilla tavoilla, Marleena Huuhka toteaa.
Väitöstutkimuksessaan hän lähestyy vastaanpelaamista esityksen kehyksen kautta. Tutkimuksen aineisto on sekä autoetnografista että etnografista. Se sisältää sekä tutkijan omia pelikokemuksia sekä yliopisto-opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa tehtyjä peliesityksiä.
Esityksellistä ja anarkistista vastaanpelaamista
Aineiston pohjalta Huuhka on kehittänyt sekä esityksellisen että anarkistisen vastaanpelaamisen konsepteja.
Esityksellisellä vastaanpelaamisella Huuhka tarkoittaa käytäntöjä, jotka tulevat näkyviin, kun videopeli ja pelaaminen toimintana kehystetään esitykseksi.
–Se siirtää painopisteen pelin sisällöstä pelin ulkopuolelle inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä esityksen ja pelaamisen välisiin yhteyksiin.
Anarkistinen vastaanpelaaminen menee vielä pidemmälle ja unohtaa kaikki pelaamisen käytännöt kokonaan.
–Se tuottaa merkityksiä törmäämällä normeihin ja omaksumalla pelin tai esityksen rihmastojen satunnaisuuden ja vastikkeettomuuden. Väitöskirjassani ehdotan uusia spekulatiivisia käytäntöjä, jotka voivat haastaa olemassa olevat rakenteet ja hierarkiat sekä pelin että esityksen konteksteissa, Huuhka sanoo.
– Videopelit ovat kulttuurisesti ja taiteellisesti tärkeä mutta samalla myös läpeensä kapitalistinen media. Tutkimukseni tavoitteena on ollut etsiä uusia käytäntöjä, joiden avulla on mahdollista haastaa niitä hegemonisia rakenteita, jotka monin tavoin muokkaavat ymmärrystämme nykyisestä yhteiskunnastamme. Pelaamisen tarkastelu esityksen kontekstissa luo uusia avauksia sekä pelitutkimuksen että esitystutkimuksen aloille, Huuhka sanoo.
Väitöstutkimuksen tulokset on julkaistu neljässä tutkimusartikkelissa, jotka kartoittavat tutkimusprojektin etenemistä yksilöllisistä kokemuksista kohti uusia ehdotuksia anarkistisesta, esityksellisestä vastaanpelaamisesta.
Marleena Huuhka on kotoisin Hämeenkyröstä, ja asunut Tampereella vuodesta 2003. Tällä hetkellä hän työskentelee Lapin yliopistossa tutkijana.
Väitöstilaisuus torstaina 28. maaliskuuta
Filosofian maisteri Marleena Huuhkan esitystutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Weird Encounters in Virtual Worlds: Towards a theory of performative, anarchic counterplay as resistance tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 28. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen Keskustakampuksen Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tohtori Liam Jarvis, The Royal Central School of Speech and Drama, University of London. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Riku Roihankorpi, Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marleena Huuhka
marleena.huuhka@tuni.fi
040 750 6603
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme