Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Terävä jakoi eronneiden miesten isyyspuheen hoiva-, kasvatus- ja huolipuheeseen. Näiden puhetapojen sisällä hän tarkasteli tarkemmin sitä, millaisiksi miehet isyytensä luonnehtivat sekä millaisia pyrkimyksiä, mahdollisuuksia ja rajoja eron jälkeiseen isyyteen liittyy.
Haastattelut tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Lämmin isä–lapsi-suhde ja miehen malli korostuivat haastatteluissa
Monet tutkimuksen isät reflektoivat syvästi isyyttään ja tulivat asettaneeksi korkeat moraaliset kriteerit eron jälkeiselle isyydelle, vaikka eivät itse aina näitä täyttäisikään.
– Hoivapuheessaan isät painottivat ennen kaikkea lämpimän isä–lapsi-suhteen luomisen ja hoivaamisen tärkeyttä sekä pyrkivät huomioimaan lapsensa yksilölliset tarpeet, Terävä kertoo.
– Kasvatuspuheessaan isät korostivat haluavansa kasvattaa sääntöjen asettamisen, keskustelun, opettamisen ja miehen mallin kautta lapsista moraalisia, omatoimisia sekä toisia kunnioittavia ihmisiä. Isien puheessa oli nähtävissä myös viitteitä perinteiseen isyyteen ja mieheyteen, joskin isät korostivat välttävänsä rankaisun käyttämistä kasvatuskeinonaan, Terävä kuvailee.
Eron jälkeinen isyys ei ole mutkatonta – lapsen menettäminen huolettaa
Samalla kun isät maalasivat puheessaan varsin ihanteellista isyyskuvaa, he toivat huolipuheessaan esille pelkonsa tulla väärinymmärretyiksi ja joutuvansa ulkokehälle lapsensa elämässä.
Eron jälkeinen isyys ei näyttäydy mutkattomana, mutta parhaimmillaan isän ja lapsen suhdetta lähentävänä ajanjaksona. Toisaalta eron jälkeinen isyys kerrottiin haavoittuvana ja kompleksisena, jossa isien suurimpana pelkona on leimautuminen huonoksi isäksi ja uhka lapsen menettämisestä.
– Jotta isän ja lapsen välinen turvallinen tunneyhteys ja aito molemminpuolinen kiintymys toteutuisivat, isällä on oltava kykyä, halua sekä mahdollisuus arkiseen hoivaan ja vastuunottoon, Terävä painottaa.
Johanna Terävän artikkeli ”Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta” ilmestyy Sosiologia-lehden numerossa 2/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Terävä, KT, Perhe- ja isyystutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori
p. 040 805 4802
johanna.terava@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme