Jyväskylän yliopisto

Monikielisten pärjäämistä suomenkielisissä korkeakouluopinnoissa tutkitaan – osalla kuormittumisen tunne ongelmana

Jaa

Tutkijatohtori Mari Honko Jyväskylän yliopistosta ja yliopistonlehtori Maija Tervola Tampereen yliopistosta selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan monikielisten, usein suomea toisena kielenään oppineiden opiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. 

Tutkijat selvittävät monikielisten opiskelijoiden pärjäämistä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.
Tutkijat selvittävät monikielisten opiskelijoiden pärjäämistä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 260 korkeakouluopiskelijaa koko maan laajuudelta. He olivat pääasiassa ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttotaustaisia nuoria. Pärjääminen koettiin pääosin hyväksi, mutta eroja ilmeni niin opiskelijoiden välillä kuin eri opiskelutilanteissakin. Matalammalla kielitaitotasolla ja opiskelutekstien kirjoittamisessa vaikeuksia koettiin eniten.

Riittämättömyyden ja kuormittumisen tunnetta

Vastauksissa toistuivat kokemukset opiskelun ajallisesta kuormittavuudesta. Koska suomi ei ollut opiskelijoiden vahvin kieli, opiskelutehtäviin kului monilla kohtuuttoman paljon aikaa. Vaikka korkeakouluopiskelun vapaus ja itsenäisyys mahdollistavat joustavat opiskeluratkaisut, on kuitenkin raskasta, jos palautumiseen ei jää lainkaan aikaa.

– S2-taustaiset opiskelijat joutuvat usein työskentelemään kohtuuttoman paljon suomea äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin verrattuna. Riittämättömyyden tunteita opinnoissa voi kuitenkin vahvistaa myös vertailu suomea äidinkielenään puhuviin, etenkin, jos äidinkieliset näyttäytyvät pelkästään yhtenäisenä ja pärjäävänä joukkona, Tervola huomauttaa.

– Kielitaito vaikuttaa opintojen etenemiseen ja opiskeluyhteisössä toimimiseen ja on siten myös keskeinen osallisuutta määrittävä tekijä korkeakouluopinnoissa, Honko toteaa.

Hyvät opiskeluvalmiudet, aiempi koulutus ja tietotaito, teknisten ja materiaalisten

apukeinojen saatavuus sekä mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen auttavat kuitenkin paikkaamaan kielitaidon puutteita. Jos alkuvaikeuksista pääsee yli, kielitaito yleensä kehittyy opintojen aikana, ja se helpottaa opiskelua sekä lisää uskoa opinnoissa menestymiseen.

Kokemus opettajan antamasta tuesta vaihtelee  

Joidenkin tutkimukseen osallistuneiden mielestä opettajat eivät riittävästi huomioi monikielisten opiskelijoiden tarpeita. Opettajien tukea koskevaan kysymykseen 32 vastaajaa 85:stä vastasi suoraan, että ei saa minkäänlaista tukea.

S2-taustaisilla opiskelijoilla on usein jo aloitusvaiheessa korkea kielitaito. Saatetaan ajatella, että he eivät tarvitse erityishuomiota jatkossakaan. Kynnys tuen pyytämiseenkin voi olla korkea. Tukea ei kuitenkaan ole automaattisesti tarjolla, tai se ei tavoita kaikkia tarvitsijoita. Erilaisista kielitaustoista tulevien opiskelijoiden opiskelukieleen liittyviä tarpeita ei välttämättä tiedosteta.

Useat vastaajat kuitenkin kertoivat esimerkkejä opettajien tarjoamasta avusta ja käytännön järjestelyistä, joita opetuksessa oli tehty. Opiskelijoita voidaan tukea monin keinoin, esimerkiksi lisäajalla tehtävien tekemiseen tai antamalla mahdollisuus tutustua opetusmateriaaliin etukäteen.

Opiskelun englanninkielistyminen tuo oman lisäkuvionsa kaikille kieliryhmille.

– Jos opiskelumateriaalit ovat pääosin englanniksi, ja opiskelu on pitkälti itsenäistä, esimerkiksi oman alan käsitteet suomeksi eivät tule tutuksi. Se vaikeuttaa sekä oppimistehtävien tekemistä että mahdollisesti myöhemmin myös työtehtävien hoitamista. Jos englannin osaaminen ei ole vahvaa, myös opiskelusta tietysti muodostuu raskasta, Honko sanoo.

Kansainvälisyyskeskustelu ohittaa usein Suomessa jo asuvat kansainvälisen taustan omaavat opiskelijat. – Kansainvälisen opiskelijan käsite tulisi ymmärtää laajemmin kuin vain englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ulkomaalaisiin opiskelijoihin viittaavana, tutkijat muistuttavat.

Artikkelit:
Tervola & Honko: Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa, Yliopistopedagogiikka 2/2023

https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2023/12/22/monikielisten-korkeakouluopiskelijoiden-kokemuksia-parjaamisesta-suomenkielisessa-tutkintokoulutuksessa/

Honko ja Tervola: ”Opiskelen joka päivä vaikka on raskasta.” Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kuvauksia suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelusta. AFinLAn vuosikirja 2023, https://doi.org/10.30661/afinlavk.127096

Lisätietoja:

Mari Honko, Jyväskylän yliopisto, +358408053165, mari.h.honko@jyu.fi

Maija Tervola, Tampereen yliopisto, +358503141485, maija.tervola@tuni.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye