Monikielisten pärjäämistä suomenkielisissä korkeakouluopinnoissa tutkitaan – osalla kuormittumisen tunne ongelmana
Tutkijatohtori Mari Honko Jyväskylän yliopistosta ja yliopistonlehtori Maija Tervola Tampereen yliopistosta selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan monikielisten, usein suomea toisena kielenään oppineiden opiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.
![Tutkijat selvittävät monikielisten opiskelijoiden pärjäämistä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.](/data/images/public/69817172/70127416/e97eb5e3-0a05-40fc-9926-5fc0442c5d5f-w_720.jpg)
Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 260 korkeakouluopiskelijaa koko maan laajuudelta. He olivat pääasiassa ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttotaustaisia nuoria. Pärjääminen koettiin pääosin hyväksi, mutta eroja ilmeni niin opiskelijoiden välillä kuin eri opiskelutilanteissakin. Matalammalla kielitaitotasolla ja opiskelutekstien kirjoittamisessa vaikeuksia koettiin eniten.
Riittämättömyyden ja kuormittumisen tunnetta
Vastauksissa toistuivat kokemukset opiskelun ajallisesta kuormittavuudesta. Koska suomi ei ollut opiskelijoiden vahvin kieli, opiskelutehtäviin kului monilla kohtuuttoman paljon aikaa. Vaikka korkeakouluopiskelun vapaus ja itsenäisyys mahdollistavat joustavat opiskeluratkaisut, on kuitenkin raskasta, jos palautumiseen ei jää lainkaan aikaa.
– S2-taustaiset opiskelijat joutuvat usein työskentelemään kohtuuttoman paljon suomea äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin verrattuna. Riittämättömyyden tunteita opinnoissa voi kuitenkin vahvistaa myös vertailu suomea äidinkielenään puhuviin, etenkin, jos äidinkieliset näyttäytyvät pelkästään yhtenäisenä ja pärjäävänä joukkona, Tervola huomauttaa.
– Kielitaito vaikuttaa opintojen etenemiseen ja opiskeluyhteisössä toimimiseen ja on siten myös keskeinen osallisuutta määrittävä tekijä korkeakouluopinnoissa, Honko toteaa.
Hyvät opiskeluvalmiudet, aiempi koulutus ja tietotaito, teknisten ja materiaalisten
apukeinojen saatavuus sekä mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen auttavat kuitenkin paikkaamaan kielitaidon puutteita. Jos alkuvaikeuksista pääsee yli, kielitaito yleensä kehittyy opintojen aikana, ja se helpottaa opiskelua sekä lisää uskoa opinnoissa menestymiseen.
Kokemus opettajan antamasta tuesta vaihtelee
Joidenkin tutkimukseen osallistuneiden mielestä opettajat eivät riittävästi huomioi monikielisten opiskelijoiden tarpeita. Opettajien tukea koskevaan kysymykseen 32 vastaajaa 85:stä vastasi suoraan, että ei saa minkäänlaista tukea.
S2-taustaisilla opiskelijoilla on usein jo aloitusvaiheessa korkea kielitaito. Saatetaan ajatella, että he eivät tarvitse erityishuomiota jatkossakaan. Kynnys tuen pyytämiseenkin voi olla korkea. Tukea ei kuitenkaan ole automaattisesti tarjolla, tai se ei tavoita kaikkia tarvitsijoita. Erilaisista kielitaustoista tulevien opiskelijoiden opiskelukieleen liittyviä tarpeita ei välttämättä tiedosteta.
Useat vastaajat kuitenkin kertoivat esimerkkejä opettajien tarjoamasta avusta ja käytännön järjestelyistä, joita opetuksessa oli tehty. Opiskelijoita voidaan tukea monin keinoin, esimerkiksi lisäajalla tehtävien tekemiseen tai antamalla mahdollisuus tutustua opetusmateriaaliin etukäteen.
Opiskelun englanninkielistyminen tuo oman lisäkuvionsa kaikille kieliryhmille.
– Jos opiskelumateriaalit ovat pääosin englanniksi, ja opiskelu on pitkälti itsenäistä, esimerkiksi oman alan käsitteet suomeksi eivät tule tutuksi. Se vaikeuttaa sekä oppimistehtävien tekemistä että mahdollisesti myöhemmin myös työtehtävien hoitamista. Jos englannin osaaminen ei ole vahvaa, myös opiskelusta tietysti muodostuu raskasta, Honko sanoo.
Kansainvälisyyskeskustelu ohittaa usein Suomessa jo asuvat kansainvälisen taustan omaavat opiskelijat. – Kansainvälisen opiskelijan käsite tulisi ymmärtää laajemmin kuin vain englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ulkomaalaisiin opiskelijoihin viittaavana, tutkijat muistuttavat.
Artikkelit:
Tervola & Honko: Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa, Yliopistopedagogiikka 2/2023
Honko ja Tervola: ”Opiskelen joka päivä vaikka on raskasta.” Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kuvauksia suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelusta. AFinLAn vuosikirja 2023, https://doi.org/10.30661/afinlavk.127096
Lisätietoja:
Mari Honko, Jyväskylän yliopisto, +358408053165, mari.h.honko@jyu.fi
Maija Tervola, Tampereen yliopisto, +358503141485, maija.tervola@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienilajiston ilmanäytteistä11.7.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat huomasivat, että avain luonnon monimuotoisuuden nopeaan ja kustannustehokkaaseen kartoittamiseen on ollut kaiken aikaa aivan silmiemme edessä, mutta samalla näkymättömissä, eli meitä ympäröivässä ilmassa.
QS World University Rankings Europe 2024: Jyväskylän yliopisto mukana Euroopan parhaiden yliopistojen listalla10.7.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus Euroopan parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 200 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings Europe). JYU sijoittui vertailussa sijalle 205, kun viime vuoden sijoitus oli 186. Vertailu tehtiin nyt toista kertaa.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2745 uutta opiskelijaa4.7.2024 09:45:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2745 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle tunnustusta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta - AACSB-akkreditointi myönnettiin kuudeksi vuodeksi eteenpäin3.7.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on saanut arvostetun tunnustuksen korkealaatuisesta opetuksestaan ja tutkimuksestaan, kun sille myönnettiin AACSB-akkreditointi kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kauppakorkeakoulun vahvuuksina pidettiin erityisesti sitoutumista vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme