Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Amusia on synnynnäinen tai aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttama vakava häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa. Vaikka amusia on neurologiassa tunnettu jo 1800-luvun lopulta asti, musiikin käsittelyn ja amusian hermostollisia mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta kattavasti.
Suomalais-yhdysvaltalaisen ryhmän tutkimuksessa selvisi uutta tietoa amusian alkuperästä aivoissa sekä musiikin ja kielen käsittelyn eroavaisuuksista.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu The Journal of Neuroscience -tiedejulkaisussa.
Musiikin kotipesä aivoissa on oikea ohimolohko
Musiikin prosessointi aivoissa on monimutkaista ja siihen osallistuu useita eri aivojen osia ja järjestelmiä. Musiikin käsittelyyn keskeisesti osallistuvat ohimo- ja otsalohkon alueet ovat tärkeitä myös kielellisten toimintojen kannalta.
Toisin kuin voisi olettaa, amusia voi kuitenkin ilmetä myös aivoperäisestä puhehäiriöstä eli afasiasta erillisenä, minkä vuoksi musiikin on päätelty hyödyntävän aivoissa osin kielellisistä toiminnoista eriäviä, vielä tuntemattomia, hermoyhteyksiä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että amusiaa aiheuttavat aivoinfarktit sijaitsevat useilla eri aivoalueilla ilman yhteistä nimittäjää. Tutkijat onnistuivat myös paikantamaan aivoverkoston, johon amusiaa aiheuttavat aivoinfarktit osuivat. Tässä käytettiin apuna toiminnalliseen magneettikuvantamiseen perustuvaa verkostoanalyysiä.
– Menetelmän avulla voidaan tutkia, mihin aivoverkostoon samaan oireeseen johtavat, mutta eri aivoalueilla sijaitsevat vauriot sijoittuvat, yliopistotutkija Aleksi Sihvonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Toisin kuin vasempaan aivopuoliskoon sijoittuvat kielelliset toiminnot, amusian hermoverkosto keskittyi oikeaan aivopuoliskoon. Sen keskeinen solmukohta oli ylempi ohimolohkon poimu. Tällä alueella havaittiin myös kuuden kuukauden seurannassa aivokudoksen etenevä kato, jonka laajuus oli yhteydessä amusian vaikeusasteeseen.
Oikea ylempi ohimolohkon poimu saattaa siis olla myös lupaava kohde amusian hoidossa ja kuntoutuksessa.
– Kaiken kaikkiaan tuloksemme alleviivaavat musiikin ja kielen havaitsemisen ja käsittelyn eroavaisuuksia aivoissa, Sihvonen täsmentää.
Mahdollisuuksia hoidolle ja kuntoutukselle
Synnynnäisen amusian esiintyvyys väestössä on vain noin kaksi prosenttia, mutta aivovaurion aiheuttama amusia on huomattavasti yleisempää. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeistä amusiaa esiintyy jopa kahdella kolmasosalla potilaista sairauden akuuttivaiheessa ja noin kolmasosalla sen kroonisessa vaiheessa.
Amusia liittyy myös puheen rytmismelodisten piirteiden eli prosodian havaitsemisen häiriöön, jolloin tunteiden havaitseminen ja välittäminen puheessa häiriintyy. Tämä puolestaan heikentää aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sosiaalista kanssakäymistä. Amusia vaikuttaa luonnollisesti myös työkykyyn, varsinkin jos potilaan ammatti liittyy läheisesti musiikkiin.
– Vaikka amusia ei yleensä ole yhtä vammauttava tai vakava oire kuin afasia, sillä voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia potilaan hyvinvointiin, harrastuksiin ja elämänlaatuun, Sihvonen toteaa.
Amusian arviointi olisikin tutkijoiden mukaan erityisen tärkeää niillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla, joille suunnitellaan musiikkiin pohjautuvia kuntoutusmuotoja tai jotka työskentelevät musiikin parissa.
Alkuperäinen artikkeli: Sihvonen AJ, Ferguson MA, Chen V, Soinila S, Särkämö T, Joutsa J. Focal brain lesions causing acquired amusia map to a common brain network. J Neurosci. 2024 Feb 29:e1922232024. doi: 10.1523/JNEUROSCI.1922-23.2024. Epub ahead of print. PMID: 38423761.
Lisätietoja
Aleksi Sihvonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
Puh.: 040 520 9386
Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -ryhmässä (englanniksi Music, Ageing and Rehabilitation Team, MART) tutkitaan musiikin voimaa havainnon ja toiminnan, mielihyvän ja palkitsevuuden, motivaation ja oppimisen sekä elämän rikastamisen ja kuntoutuksen kannalta, sekä normaalissa ikääntymisessä että ikääntymiseen liittyvissä neurologisissa sairauksissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiLinkit
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme