Pohjois-Savossa maatalouden investointitukia on haettu ennätyksellisen vilkkaasti
Maatalouden investointitukihakemuksia saapui Pohjois-Savon ELY-keskukseen kahden ensimmäisen hakujakson aikana tammi-maaliskuussa yhteensä 187 kappaletta ja avustusta haettiin yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Nuoren viljelijän aloitustukea haki Pohjois-Savossa alkuvuonna viisi tilanpidon aloittavaa viljelijää.
Perjantaina 15.3. päättyneellä jaksolla Pohjois-Savon ELY-keskukseen jätettiin maatalouden investointitukihakemuksia ennätyksellisen vilkkaasti.
– Erityisen iloisia olemme lypsykarjatalouden rakentamisinvestointien runsaasta määrästä, toteaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo.
Lypsykarjatalouden rakentamishankkeisiin haettiin 21 hakemuksessa avustusta yhteensä 6,2 miljoonalla eurolla. Mukana on useita maidontuotannon laajennusinvestointia ja lisäksi lypsykarjanavettojen peruskorjaushankkeita. Myös maatilojen varastoinvestointeihin tuli paljon hakemuksia, yhteensä 23 kpl, joissa avustusta haettiin reilu miljoona euroa.
Lukumääräisesti eniten hakemuksia tuli maatilan energiainvestointeihin, yhteensä 51 kpl. Avustusta energiainvestointeihin haettiin 1,4 miljoonaa euroa. Hakemukset kohdistuivat pääosin maatilojen aurinkosähköpaneeleihin. Mukana oli myös maatilojen hakelämpökeskusten investointeja ja energian säästöön tähtääviä investointeja, kuten led-valaistuksen hankkimista.
Maatilojen ympäristön tilan parantamiseen tuli 35 hakemusta, muun muassa lannan multaimiin ja etälantaloihin. Myös eläinten hyvinvointia tukeviin hankkeisiin kuten lehmien parsipeteihin ja tuotantorakennusten ilmanvaihdon parantamiseen haettiin tukea innokkaasti, yhteensä 19 hakemuksessa. Peltojen salaojitukseen haki tukea 20 pohjoissavolaista viljelijää.
Aloitustukea haki viisi nuorta viljelijää
Nuoren viljelijän aloitustukea haki vuoden kahdella ensimmäisellä tukijaksolla Pohjois-Savossa viisi uutta viljelijää. Pohjois-Savon alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteena on kahdenkymmenen aloitustuen myöntäminen Pohjois-Savon alueelle vuosittain, joten alkuvuonna haettujen aloitustukien määrä on vähäinen.
Nuoren viljelijän aloitustukea voi saada ensimmäisen kerran tilanpidon aloittava alle 41-vuotias viljelijä. Aloitustuella helpotetaan sukupolvenvaihdoksia ja kannustetaan uusia viljelijöitä ryhtymään alalle.
– Avustuksen ja korkotukilainan lisäksi tällä rahoituskaudella on mahdollista saada aloitustuen yhteydessä valtiontakausta tilan ostolainaan. Valtiontakauksella voidaan varmistaa tilakaupat tilanteessa, jossa tilan omat vakuudet eivät ole riittävät, kertoo Ikäheimo.
Lihakarjatalouden investointituen haku on auennut kahden vuoden tauon jälkeen
Lihakarjatalouden navettojen laajentamiseen ja uusien rakentamiseen voi jälleen saada tukea 16.3.2024 alkaen. Tällä EU-rahoituskaudella on tähän saakka tuettu vain lihakarjanavettojen peruskorjausta. Alueelta on lopettamassa lähivuosina paljon lihantuottajia muun muassa. eläköitymisen takia, joten uusille investoinneille on tilaa.
Tukimuotojen haku on jatkuvaa
Maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku on jatkuvaa, mutta hakemukset ratkaistaan hakujaksoittain. Maatalouden investointitukea voi saada 18 vuotta täyttänyt viljelijä, joka elinkeinonaan harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatilalla maataloutta ja jolla on riittävä ammattitaito. Ammattitaitovaatimus ei koske investointeja, jotka edistävät ympäristön tilaa, kestävää tuotantotapaa, eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta eikä energiainvestointeja.
Maatalouden investointitukia koskevat valintaperusteet, joita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla ELY-keskusalueilla. Valintaperusteisiin voi tutustua Ruokaviraston sivuilla. Maatalouden rakennetukia ovat maatalouden investointituki ja nuoren viljelijän aloitustuki. Maatalouden rakennetuet ovat EU:n osarahoittamia tukia.
Vuoden 2024 ensimmäinen maatilojen investointitukien tukijakso päättyi 15.1.2024 ja toinen jakso 15.3.2024. Investointitukihakemukset ratkaistaan tukijaksoittain.
-
16.10.2023–15.1.2024
-
16.1.–15.3.2024
-
16.3.–15.8.2024
-
16.8.–15.10.2024.
Tiedotetta on korjattu 26.3.2024 klo 15.30. Nuoren viljelijän aloitustukea haki vuoden kahdella ensimmäisellä tukijaksolla Pohjois-Savossa viisi uutta viljelijää, aikaisemmassa julkaisussa oli mainittuna kolme uutta viljelijää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Savon ELY-keskus,
rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo, juha.ikaheimo@ely-keskus.fi, p. 0295 026 010
rahoitusasiantuntija Laura Föhr, laura.fohr@ely-keskus.fi, p. 0295 026 058
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme