SAK:n terveiset kehysriiheen: Veroratkaisut mahdollistaisivat leikkausten kohtuullistamisen

Lähivuosien talouspolitiikan suunnasta päätetään 15.–16.4., kun hallitus neuvottelee julkisen talouden suunnitelmasta. SAK:n mielestä julkista taloutta tulee tasapainottaa oikeudenmukaisemmalla tavalla.

– Hallitus on leikannut erityisesti pienituloisilta kohdistamalla säästöjä muun muassa asumistukeen ja työttömyysturvaan. Näitä rajuja sosiaaliturvaleikkauksia tulee vähintäänkin kohtuullistaa, jotta talouspolitiikan kokonaisuus olisi oikeudenmukaisempi. Julkista taloutta vahvistaessa painopisteen on oltava verotuksen puolella, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta vaatii.

Veronkorotuksia puoltaa myös se, että nykyisten ennusteiden mukaan kokonaisveroaste on laskemassa. Veronkorotukset eivät siis sinänsä kiristäisi verotusta, vaan pelkästään hidastaisivat kokonaisveroasteen alentumista.

Verotuksen osalta SAK ehdottaa erityisesti perusteettomien verotukien karsimista. Tällainen on esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, joka kaipaa uudistamista.

Menoleikkausten korvaaminen veronkorotuksilla edellyttää, että menokehyksiä muutetaan. Hallituksen itselleen asettamat menokehykset rajoittavat nykyisessä muodossaan menoja mutta eivät ota huomioon veroja.

– Veronkevennysten pitäisi supistaa menokattoa ja veronkorotusten vastaavasti kasvattaa sitä. Näin julkisen talouden vahvistamiseen saataisiin lisää keinoja, joiden välillä hallitus voisi tehdä arvoihinsa pohjautuvia valintoja, Kaukoranta toteaa.

Jo tehtyjä julkista taloutta heikentäviä päätöksiä on syytä arvioida uudelleen

Hallitus on jo päättänyt merkittävistä säästöistä muun muassa julkiseen hallintoon, joten uusien menosäästöjen löytäminen ei ole helppoa. Myös hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta on huolehdittava, jotta sote-palveluiden saatavuus varmistetaan.

– Yksi lähtökohta menosäästöihin on ensin uudelleenarvioida jo tehtyjä julkista taloutta heikentäviä päätöksiä. Esimerkiksi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten korotuksia ja kallista Länsirata-hanketta on vaikea perustella, jos samaan aikaan muutoin julkisessa taloudessa jaetaan pelkkää niukkuutta, Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Sopeutuksen ohella on tärkeää huolehtia myös talouskasvusta. Kasvun kannalta akuutti ongelma on rakennusalaan kohdistuva poikkeuksellisen raju laskusuhdanne. SAK toivoo, että hallitus tukee rakennusalaa esimerkiksi perumalla tekemiään rajoituksia ARA-tuotantoon.

Panostukset koulutukseen ovat talouskasvun kannalta olennaisia pidemmällä aikavälillä.

– Viime vaalikaudella parlamentaarisesti päätettiin tavoitella talouskasvua lisäämällä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Tämän TKI-tiekartan toteutuminen ei ole mahdollista, jos osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi. Sen takia koulutuksesta ei pidä leikata ja aikuiskoulutustuen jatko tulee turvata.

Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen. SAK ehdottaa, että aikuiskoulutustuki uudistetaan nykymallin pohjalta, jossa rahoitus tulee työttömyysvakuutusmaksuista ja tuen hallinnoinnista vastaa Työllisyysrahasto.

– Aikuiskoulutustuen ehtoja muuttamalla tukea voidaan kohdentaa matalasti koulutetuille ja työvoimapula-aloille samalla huomioiden vihreän siirtymän osaamistarpeet, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. 

Lue SAK:n muistio:
SAK:n näkökulmia kehysriiheen