Kysely: Palkansaajat tyrmäävät hallituksen ajamat työelämän ja sosiaaliturvan heikennykset

Palkansaajat vastustavat hallituksen toimia, selviää SAK:n Verianilla maaliskuun loppupuolella teettämästä kyselystä. Palkansaajilta kysyttiin heidän kantaansa käynnissä oleviin lakkoihin sekä tiettyihin työelämän heikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin. 

Eniten vastustetaan sitä, että yrityksissä voitaisiin sopia työsuhteen ehdoista alle työehtosopimuksen vähimmäistason. Peräti neljä viidestä (78 %) kyselyyn vastanneesta on tätä vastaan.

Hallitus on antamassa kaikille yrityksille mahdollisuuden sopia paikallisesti. Se ei kuitenkaan velvoita näitä järjestäytyneiden yritysten tavoin valvomaan sakon uhalla, että sopimuksia noudatetaan ja rikkeisiin puututaan. Osa työntekijöistä voi joutua kohtuuttomaan tilanteeseen.

– Yritykset voivat havitella pikavoittoja muita huonommilla työehdoilla ja palkoilla – varsinkin niillä aloilla, joilla työvoimaa on paljon tarjolla. Työntekijä saattaisi esimerkiksi päätyä tekemään ylipitkiä päiviä normityöpäivän palkalla, jolloin tuntikohtainen palkka voisi tippua työehtosopimuksen vähimmäistason alle, sanoo SAK:n johtaja Jyrki Konola.

– Tämä työelämän taksiuudistus voi synnyttää epätervettä kilpailua, josta kärsisivät erityisesti reilut ja työntekijöistään välittävät yritykset. Monelle työntekijälle voi tulla ikävä niitä aikoja, kun oman työn hintalappu oli kohtuullinen ja etukäteen selvillä riippumatta siitä, minkä yrityksen ovesta astui sisään.

Hallitus unohti työntekijät

Seuraavaksi eniten palkansaajat vastustavat aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Jopa 74 prosenttia vastustaa tätä. 

Myöskään 300 euron palkan suojaosan poistolle ei riitä ymmärrystä. Tämä on se summa, jonka työntekijä on voinut ansaita ilman, että se on vaikuttanut hänen työttömyysetuutensa määrään. Vastaajista 70 prosenttia vastustaa suojaosan poistoa.

Sairaussakkoa eli ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi vastustaa niin ikään peräti 68 prosenttia vastaajista.

– Nämä ovat suuria lukuja. Ne alleviivaavat sitä, ettei hallitus ole mitenkään huomioinut työntekijöiden tarpeita ja huolia. Työntekijät on unohdettu tyystin.

Luottamusmiehellä ammattiliiton tuki takanaan

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, voisi jatkossa paikallisen sopimuksen solmia yrityksissä luottamusmiehen sijaan myös luottamusvaltuutettu tai henkilöstön enemmistö. Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia vastustaa sitä, että työehdoista sovittaisiin ilman työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä.

Luottamusmiehillä on oman alansa asiantuntemus sekä ammattiliiton osaaminen ja tuki takanaan. Tämä on osaltaan varmistanut tasapainoiset ja reilut sopimukset.

– Näihin lukuihin peilaten on kummallista, ettei hallitus ole tarttunut työntekijäjärjestöjen ehdotuksiin vahvistaa luottamusmiehen asemaa laissa. Veikkaanpa, että harvassa ovat ne, jotka olisivat valmiita pelaamaan elämänsä tärkeimmän ottelun ilman asiantuntevaa valmennusta ja vahvaa joukkuetta. Nyt puhutaan kuitenkin työstä maksettavasta palkasta ja säällisistä työoloista, Jyrki Konola huomauttaa.

Palkansaajien tuki lakoille vahvaa

Ammattiliitot ilmoittivat keskiviikkona jatkavansa käynnissä olevia poliittisia lakkoja. Yli puolet, 56 prosenttia, palkansaajista hyväksyy hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 37 prosenttia ei hyväksy ja kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Lakkoja kannattavat erityisesti kyselyyn vastanneet naiset sekä 30-vuotiaat ja tätä nuoremmat. Vahvan tukensa antavat myös SAK:laisten ja STTK:laisten ammattiliittojen jäsenet, joista lakot hyväksyy 77 ja 79 prosenttia.

– Lakkoja näyttävät tukevan erityisesti ne, joita hallituksen toimet eniten kolhivat. Monet leikkauksista ja heikennyksistä osuvat kipeästi naisiin, työntekijäammatteihin, pienituloisiin, työttömiin ja työelämäänsä aloitteleviin nuoriin. Pelottaa ajatella, miten lisääntyvä epävarmuus ja toimeentulon vaikeudet näkyvät pidemmällä aikavälillä yhteiskunnassamme.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 1 390 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäisiä palkansaajia pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 21.–26.3.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.