Väitös: Teknologian käyttö yksinäisyyden torjunnassa tuo hyötyjä ja haasteita

Jaa

Yksinäisyys on laaja yhteiskunnallinen haaste, ja osaratkaisuja sen torjuntaan on haettu tieto- ja viestintäteknologiasta. YTM Rita Latikan väitöstutkimus osoitti, että tieto- ja viestinteknologian käytössä yksinäisyyden torjunnassa on sekä potentiaalisia hyötyjä että haasteita. Tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian ja yksinäisyyden välinen suhde on monitahoinen.

Rita Latikka (Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto)
Rita Latikka (Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto)

Rita Latikka tarkasteli sosiaalipsykologian väitöskirjassaan tieto- ja viestintäteknologian roolia yksinäisyyden torjunnassa aikuisväestössä. Tavoitteena oli edistää ymmärrystä teknologian käytön ja yksinäisyyden välisestä yhteydestä, teknologian mahdollisista käyttötavoista yksinäisyyden torjunnassa sekä aihealueen keskeisistä avoimista haasteista. Tutkimuksessa käytetyt aineistot kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, kyselyjen ja haastatteluiden avulla.

Tulosten mukaan tieto- ja viestinteknologian potentiaalisiin hyötyihin lukeutuu yksinäisyyden havaitseminen, ennustaminen ja vähentäminen.

– Teknologialla, kuten älykotijärjestelmillä, on käyttöpotentiaalia yksinäisyyden epäsuorassa havaitsemisessa ja ennustamisessa käyttäytymisdatan avulla, mikä voi auttaa esimerkiksi erilaisten resurssien ja interventioiden kohdentamisessa, Latikka sanoo.

– Yksinäisyyden vähentämisessä etenkin lemmikkejä muistuttavilla fyysisillä roboteilla on saatu lupaavia tuloksia, hän tarkentaa.

Teknologian käytöllä arjessa on tutkimuksen mukaan roolinsa myös yksinäisyyden kokemuksissa.

– Parhaimmillaan esimerkiksi sosiaalisen median käyttö voi välittää positiivisia ja merkityksellisiä kokemuksia sosiaalista tuesta tai kuulumisesta yhteisöön ja siten olla yhteydessä vähempään yksinäisyyteen.

Sosiaalisen median ongelmallisen käytön havaittiin puolestaan ennustavan korkeampaa yksinäisyyttä ja psyykkistä kuormittuneisuutta aikuisväestössä.

Tietyntyyppinen, pakonomainen, teknologian käyttö voi siis lisätä yksinäisyyttä. Teknologian käyttö ei myöskään aina tue ihmisen psykologisia perustarpeita kokea autonomiaa, kykenevyyttä ja yhteenkuuluvuutta, millä voi olla hyvinvointia vaarantavia seurauksia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin teknologiakohtaisia haasteita ja tarve korkealaatuiselle lisätutkimukselle.

– Vaikka teknologiasta voi olla apua yksinäisyyden torjunnassa, en tukeutuisi siihen tai odottaisi siltä liikaa. Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Teknologiaa voi olla hyödyllistä käyttää etenkin yksinäisyyden tunteen torjunnassa ja silloin, kun ihmiskontaktia ei ole muuten tarjolla, Latikka ehdottaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta

YTM Rita Latikan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja From loneliness to connection: The role of information and communication technology in combating loneliness tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 kello 12 alkaen, Linna -rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Niina Junttila Turun yliopistosta. Kustoksena toimii sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Rita Latikka
rita.latikka@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Väitös: Kokemus omalääkäristä turvaa terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja lisää tyytyväisyyttä niihin10.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote

LL Emmi Lautamatin väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa omalääkärin luoman hoidon jatkuvuuden merkityksestä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemus omalääkäristä turvaa terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, jossa palvelujen saatavuus on heikkoa. Se myös lisää tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan ja tukee lääkitysten säännöllistä käyttöä.

Väitös: Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden keskinäinen tuki näyttämöllä tasa-arvoistaa kanssanäyttelemistä9.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisten näyttelijöiden asema taiteiden kentällä on vahvistunut viime vuosikymmeninä. Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssanäyttelemistä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Näyttelijä ja tutkija Riikka Papusen taiteellinen väitöstutkimus perustuu hänen kokemuksiinsa näyttelemisestä yhdessä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa. Papunen ehdottaa uutta tapaa tarkastella näyttelijän ruumista vastavuoroiseen tuen antoon ja vastaanottamiseen perustuvana proteesiruumiina.

Väitös: EU-lobbauksessa kuullaan niitä, joihin luotetaan jo valmiiksi9.4.2024 12:51:15 EEST | Tiedote

EU:n avoimuusrekisterissä on tällä hetkellä rekisteröitynyt yli 12 000 tahoa, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon. Rekisteri ei kuitenkaan kerro mitä kyseinen vaikuttaminen, eli lobbaus, pitää sisällään käytännössä. YTM Salla Mikkonen tutki väitöskirjassaan EU-lobbauksen arjen käytänteitä ja sitä, miten lobbarit itse ymmärtävät käytännöt. Tutkimus osoittaa pitkäjänteisen EU-lobbauksen merkityksen. Oleellista on rakentaa luottamus jo ennen vaikuttamista ja se, milloin, miten ja kenen toimesta lobbausta tehdään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye