Väitös: Rekisteritieto päivittää perustietämystä väestön mielenterveyshäiriöistä

Jaa

Lääketieteen lisensiaatti Kimmo Suokkaan väitöstutkimus korostaa sosiaalisten riskitekijöiden – erityisesti tuloerojen – merkitystä mielenterveyden häiriöiden taustalla. Tutkimuksen mukaan psykiatrisen hoidon painopisteen siirtäminen pois sairaalahoidosta on onnistunut vain suurituloisimpien osalta. Tutkimus myös haastoi perinteisiä käsityksiä mielenterveyden häiriöiden itä-länsi-erojen syistä Suomessa. Lisäksi Suokkaan tutkimus osoittaa, että mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuolleisuus on vähäisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu.

Kimmo Suokas (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Kimmo Suokas (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)

Väestön mielenterveys, siihen liittyvät käsitykset ja hoitokäytännöt muuttuvat ajan saatossa, joten kokonaiskuvaa väestön mielenterveydestä on syytä ajoittain tarkastella uudestaan. Lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri Kimmo Suokas vastaa tähän tarpeeseen sosiaalipsykiatrian alan artikkeliväitöskirjallaan. Suokas hyödynsi väitöstutkimuksessaan kansallisia rekisterejä ja päivitti epidemiologista perustietämystä hoidon piirissä olleista mielenterveyden häiriöistä.

Tulotason ja ensimmäisen psykiatrisen sairaalahoidon välillä selvä yhteys  

Suokkaan väitöstutkimus osoittaa, että vuosina 1996–2014 ensimmäistä kertaa sairaalahoitoon päätymisen ilmaantuvuus laski tasaisesti vain ylimmässä tulokymmenyksessä ja että tulotaso oli selvästi yhteydessä ensimmäisen sairaalahoidon riskiin. Sairaalahoitoon päätymisen ilmaantuvuutta tai sen muutoksia tuloryhmittäin ei ole ennen Suokkaan väitöskirjaa raportoitu. 

Tutkimuksen jälkeen myös kaksi muuta suomalaista tutkimusta on osoittanut, että ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon päätyvien ihmisten määrä ei ole vähentynyt tai on jopa lisääntynyt. Ilmiö on tapahtunut samaan aikaan, kun psykiatrista sairaalahoitoa on johdonmukaisesti vähennetty ja avohoidon roolia vahvistettu.  

– Nämä havainnot viittaavat siihen, että tavoite siirtää psykiatrisen hoidon painopistettä pois sairaalahoidosta ei ole täysin onnistunut. Vain korkeimmassa tulokymmenyksessä kehitys on johtanut ensimmäisen sairaalahoidon ilmaantuvuuden johdonmukaiseen vähenemiseen, Suokas kertoo. 

Mielenterveyden häiriöiden ja tulotason yhteys on vahva ja tunnettu jo pitkään, mutta syy-seuraus-suhteet havainnon taustalla ovat monimutkaisia. Suokas tuo uutta näkökulmaa keskusteluun tutkimusnäytöllä, jossa tunnistetaan ajallisia muutoksia tuloryhmäkohtaisissa eroissa.

Tätä aihetta käsitellyt väitöskirjaan sisältyvät tieteellinen artikkeli voitti sekä Euroopan että Suomen psykiatriyhdistysten vuoden julkaisu -palkinnot.

Sosiaaliset taustatekijät vahvasti yhteydessä alueellisiin mielenterveyseroihin  

Sosioekonomisten terveyserojen lisäksi Suomessa esiintyy varsin hyvin tunnettuja alueellisia terveyseroja.  Psykoottiset mielenterveyden häiriöt kuten skitsofrenia tai harhaluuloisuushäiriö ovat yleisempi Itä- kuin Länsi-Suomessa ja esiintyvyyden jakauman tiedetään seurailevan psykoosien geneettisen riskin arvioitua itä-länsi-jakaumaa hämmästyttävän tarkasti.

Väitöstutkimus vahvistaa, että mielenterveyden häiriöt eivät edelleenkään jakaudu tasaisesti maan sisällä, vaan esimerkiksi skitsofrenia on yleisempi Itä-Suomessa, kun taas kaksisuuntaista mielialahäiriötä esiintyy yleisemmin rannikkoseuduilla.

Tutkimuksen uusi löydös on, että sosioekonomisten tekijöiden vakioinnin jälkeen psykoosien maantieteellinen itä-länsi-ero katoaa.

– Tässä ei tutkittu genetiikan merkitystä suoranaisesti, mutta tulokset tukevat käsitystä siitä, että tuskin mikään yksittäinen tekijä selittää niinkin monimutkaista ilmiötä kuin alueellista sairastavuutta, Suokas toteaa.                                                    

Lisäksi aiempien tutkimusten mukaan Suomessa psykoosit ovat olleet yleisempiä maaseudulla kuin kaupungeissa, joka on poikkeuksellista muuhun Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Väitöstutkimus osoittaa, että enää näin ei ole, vaan psykooseja kuten kaikkia mielenterveyden häiriöitä esiintyy nykyään enemmän kaupungeissa ja maaseutukeskuksissa kuin maaseudulla tai kaupunkien kehysalueilla.

Mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuolleisuus on aiemmin arvioitua vähäisempää

Väitöskirjan kolmannessa osatyössä Suokas tutki sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon potilaiden kuolleisuutta yhdistettynä tiettävästi ensimmäistä kertaa koko väestön kattavalla aineistolla. Näin tarkasteltuna kohonnut kuoleman riski havaittiin edelleen, mutta se oli huomattavasti matalampi kuin aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu. Mielenterveyden häiriöitä hoidetaan usein myös perusterveydenhuollossa, jonka tiedot ovat erillisessä rekisterissä. Suokkaan tutkimus yhdisteli kansallisia rekisterejä aiempaa kattavammin.

Mielenterveys tarvitsee lisää tutkimusta ja sosiaalisia kokeiluja

Mielenterveyden häiriötä esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä jossain vaiheessa elämää, ja ne ovat yleinen käyntisyy terveydenhuollon palveluissa. Suokas toivookin, että havainnoivan tutkimuksen lisäksi jatkossa tehtäisi laadukkaita, aiempaa rohkeampia koejärjestelyjä väestön mielenterveyden parantamiseksi.

– Esimerkiksi perustulokokeilut ovat varsin johdonmukaisesti parantaneet mukana olleiden mielenterveyttä ja hyvinvointia, mutta Suomen perustulokokeilussa se ei ollut ensisijainen tavoite, Suokas kertoo.

Kansalliset rekisterit ovat mahdollistaneet tutkijoille aineistoa hoidon piirissä olevista henkilöistä 1970-luvulta alkaen, mutta rekisterien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole niin suoraviivaista kuin voisi kuvitella.

– Rekisterien esivalmistelu analysoitavaksi on valtava työ, johon ei aiemmin ole ollut valmiita menetelmiä saatavilla. Tässä hankkeessa esivalmisteluun käytetyt ohjelmointikoodit julkaistiin avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Näin muut voivat arvioida niitä kriittisesti ja toivottavasti myös hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan, Suokas kertoo.

– Kimmo Suokkaan tutkimus avaa tärkeitä uusia näkökulmia ja haastaa vanhoja käsityksiä mielenterveyden ja psykiatrisen hoidon osatekijöistä, toteaa tutkimustyötä ohjannut professori Sami Pirkola Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuus perjantaina 12. huhtikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Kimmo Suokkaan sosiaalipsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Social Determinants of Mental Disorders in Finland: A Register-Based Study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.4.2024 kello 12 auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori John McGrath Queenslandin yliopistosta Australiasta. Kustoksena toimii professori Sami Pirkola Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kimmo Suokas
kimmo.suokas@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye