Säteilyturvakeskus mittaa ihmisten radioaktiivisuutta Rovaniemellä
Säteilyturvakeskuksen tekemät ihmisten radioaktiivisuusmittaukset Rovaniemellä ovat osa jo 1960-luvulla aloitettua väestön radioaktiivisuuden mittausohjelmaa.
Lapin yliopiston Rovaniemen kampukselle, pääoven eteen maanantaista 8.4. torstaihin 11.4. parkkeeratussa umpilavakuorma-autossa selviää, mitä radioaktiivisia aineita ihmisessä on ja kuinka paljon ihminen säteilee.
Viisitoista minuuttia kestäviin mittauksiin on kutsuttu vapaaehtoisia Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.
Vastaavia mittauksia kuin Rovaniemellä, STUK tekee myös Helsingissä ja Tampereella. Mittausten perusteella STUK laskee, kuinka suuria säteilyannoksia suomalaiset saavat kehossaan olevista radioaktiivisista aineista ja kuinka suuri osa aineista ja annoksista on peräisin ihmisen tekemistä ja ympäristöön päästämistä aineista.
Ensin mitattiin poronhoitajia
Ensimmäinen Suomessa väestömittauksiin kutsuttu ryhmä oli Pohjois-Lapin poronhoitajat ja ensimmäiset mittaukset tehtiin vuonna 1962. Tuolloin ilmakehässä räjäytetyistä ydinaseista peräisin olleet radioaktiiviset aineet laskeutuivat sateiden mukana erityisesti pohjoiseen. Jäkälät keräsivät tehokkaasti radioaktiivisuutta ja porojen kautta sitä kertyi erityisesti paljon poronlihaa syöneisiin poronhoitajiin.
Ydinasekokeita ei ole vuoden 1963 jälkeen tehty ilmakehässä pohjoisessa ja ylipäätään viimeinen ilmakehässä tehty ydinaseräjäytys on vuodelta 1980. Poronhoitajien radioaktiivisuus ei nykyään eroakaan muun väestön radioaktiivisuudesta. Asiaan vaikuttaa myös poronhoitajien ruokavalion monipuolistuminen.
Suomen luonnossa on kuitenkin yhä hyvin pieniä, mutta mitattavia määriä niin ydinasekokeista kuin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin onnettomuudestakin peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Näistä merkittävin on cesium-alkuaineen isotooppi 137.
Cesium-137:n aiheuttamasta säteilyannoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Se on alle tuhannesosa suomalaisten vuodessa keskimäärin eri lähteistä saamasta säteilyn kokonaisannoksesta, eikä sillä ole vaikutusta ihmisten terveyteen.
Suurin osa suomalaisten saamasta säteilyannoksesta johtuu erilaisista ulkoisista lähteistä eikä kehon sisällä olevasta radioaktiivisuudesta. Eniten suomalaisia säteilyttää kotien ja työpaikkojen sisäilman radonkaasu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Kuvat
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Melanom fortsätter att bli vanligare i Finland – i synnerhet unga upplever inte solen som en hälsorisk23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Med tillräckligt skydd mot solens UV-strålning skulle man kunna förhindra fyra av fem fall av melanom. Men inte ens god kunskap om solens hälsorisker kan garantera tillräckligt skydd. Särskilt för unga kan det vara svårt att beakta långsiktiga hälsorisker.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
Melanoma continues to become more common in Finland – young people in particular do not consider the sun to be a health risk23.4.2024 09:30:00 EEST | Press release
Adequate protection from the sun's UV radiation would prevent four out of five cases of melanoma. However, even good information about the health hazards of the sun does not guarantee adequate protection. Young people in particular may find it difficult to take long-term health risks into account.
Kutsu Ilmatieteen laitoksen, Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuuteen UV-säteilystä16.4.2024 07:16:51 EEST | Kutsu
Ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa jo kiinnittää huomiota. UV-indeksi saattaa kevätauringossa kivuta jo kolmeen tai sen yli. Tällöin on syytä suojautua. Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus kutsuvat median edustajia kuulemaan tietoa auringon UV-säteilystä aamiaistilaisuuteen tiistaina 23. huhtikuuta.
Radiation and Nuclear Safety Authority measures human radioactivity in Rovaniemi4.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
Human radioactivity measurements to be carried out by the Radiation and Nuclear Safety Authority in Rovaniemi are part of the programme to measure the radioactivity of the population, which began in the 1960s.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme