Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
Parhaillaan Suomessa eletään aikoja, jolloin auringon UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 koko maassa. Ihon ja silmien suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaakin nyt kiinnittää huomiota. Pohjois-Suomessa keväthanget heijastavat UV-säteilyä erityisesti kasvoille.
Eteläisessä Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuusta elokuun alkupäiviin.
Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on Suomessa juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla. Tällöin UV-indeksi voi ylittää maan eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.
“Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin kesät todennäköisesti lämpenevät. Hellejaksoja ennakoidaan tulevaisuuden ilmastossa esiintyvän aikaisempaa useammin, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan myös helleaaltojen ankaruus ja auringonsäteilyn määrä saattavat lisääntyä kesäisin.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa
Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua melanoomaan. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1028 miestä ja 811 naista. Melanoomaan sairastuneista viiden vuoden päästä on elossa noin 94 prosenttia.
“Melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaa 5 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä melanoomaan arvioidaan sairastuvan vuosittain Suomessa jo lähes 3 000 henkilöä”, kertoo Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta.
Rakennetuilla varjopaikoilla autetaan aurinkosuojautumista
Usein ajatellaan aurinkosuojautumisen olevan yksilön itsensä vastuulla, mutta myös yhteiskunta voi edesauttaa kansalaisten suojautumista. “Varjo on tehokas keino UV-altistumisen vähentämiseen, sillä varjossa UV-säteilyä voi olla jopa 50 % vähemmän kuin paljaan taivaan alla”, Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kertoo.
Kunnat ja yksityiset toimijat voivat edistää aurinkosuojautumista rakentamalla varjopaikkoja jo olemassa oleville sekä uusille ulkoilualueille. Erityisesti lasten ja nuorten suosimille alueille, kuten päiväkotien ja koulujen pihoihin, leikkikentille sekä urheilukentille varjopaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta vanhemman väestön ulkoilualueitakaan ei kannata unohtaa. Varjopaikat mahdollistavat eri-ikäisten ihmisten ulkoilun ja liikunnan turvallisesti ja miellyttävästi myös kuumina kesäpäivinä. Höytö neuvoo, että “varjoa voi luoda istutuksin, katoksilla, paviljongeilla, purjekankailla ja aurinkovarjoilla. Mitä laajempi varjoisa alue, sitä parempi on varjon antama suoja”.
Suojauskeinojen yhdistäminen antaa parhaan suojan
Kaikenikäisten ihon suojaaminen on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuitenkin lasten ja nuorten suojaaminen liialta auringolta, koska heidän ihonsa suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Ihosyövän merkittävimmät riskitekijät ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti lapsena ja nuoruusiällä sekä ihon runsas altistuminen UV-säteilylle eliniän aikana. Vanhempien lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaisten on tärkeä huomioida aurinkosuojautuminen osana arkea.
”Aurinkosuojautuminen ei ole vain rantapäivien asia vaan kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin ulkoilusta puutarhatöihin ja ulkoleikeistä retkeilyyn. Lasten ja aikuisten ihon suojaamiseen pätevät samat perusohjeet: varjo, vaate ja voide. Ensisijaisesti iho suojataan varjon ja vaatteen avulla. Lisäsuojaksi kannattaa valita aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30. Lisäksi ulkoilua voi voimakkaimman säteilyn aikoina pyrkiä ajoittamaan aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa” kertoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela.
Nuoret eivät koe aurinkoa erityisenä terveysriskinä
Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät aina takaa riittävää suojautumista. Tämä ilmenee terveystieteiden maisteri Laura Mikkolan Itä-Suomen yliopistolle tekemässä pro gradu -tutkielmassa, joka tarkastelee 16–20-vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 nuoren yksilöhaastattelusta.
Tulosten mukaan nuoret suojautuivat auringolta pääasiassa aurinkovoiteella, päähineellä ja olemalla varjossa. Nuoret suojautuivat paremmin mennessään pidemmäksi aikaa ulos tai rannalle, ulkomaanmatkoilla sekä ihon palamisen jälkeen. Aurinkosuojautumiseen vaikuttivat asenteet ja tiedot sekä esimerkiksi aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät, sosiaalinen verkosto sekä käsitykset ihon palamisesta. Nuorten oli vaikeaa nähdä ihosyövän koskettavan heitä itseään nuoren ikänsä vuoksi. Ihon palamista ei koettu erityisenä terveysriskinä.
Tutkittavat kokivat, että aurinkosuojautumista voidaan edistää puhumalla aiheesta enemmän ja lisäämällä nuorten tietoja auringon haitoista ja suojautumisesta monikanavaisesti niin koulujen kuin sosiaalisen median kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitos
Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Syöpäjärjestöt
Tutkimuspäällikkö Karri Seppä, puh. 050 441 8556
Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841
Viestinnän asiantuntija Janne Huovila, puh. 050 363 6050
Säteilyturvakeskus (STUK)
Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi
Linkit
- UVI-ennuste Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa
- Ilmastonmuutos voimistaa Suomen helleaaltoja (ilmatieteenlaitos.fi)
- Varjopaikat suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä (stuk.fi)
- Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä (suniho.fi)
- Aurinko ja UV-säteily (ilmansyopaa.fi)
- Tietoa ihosyövästä ( (kaikkisyovasta.fi)
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2023 alussa yhteensä 320 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2023 hade STUK sammanlagt 320 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2023 STUK had 320 employees.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Kutsu Ilmatieteen laitoksen, Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuuteen UV-säteilystä16.4.2024 07:16:51 EEST | Kutsu
Ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa jo kiinnittää huomiota. UV-indeksi saattaa kevätauringossa kivuta jo kolmeen tai sen yli. Tällöin on syytä suojautua. Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus kutsuvat median edustajia kuulemaan tietoa auringon UV-säteilystä aamiaistilaisuuteen tiistaina 23. huhtikuuta.
Radiation and Nuclear Safety Authority measures human radioactivity in Rovaniemi4.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
Human radioactivity measurements to be carried out by the Radiation and Nuclear Safety Authority in Rovaniemi are part of the programme to measure the radioactivity of the population, which began in the 1960s.
Strålsäkerhetscentralen mäter radioaktivitet hos människor i Rovaniemi4.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Strålsäkerhetscentralens mätningar av radioaktivitet hos människor i Rovaniemi är en del av det program för mätning av radioaktivitet hos befolkningen som inleddes redan på 1960-talet.
Säteilyturvakeskus mittaa ihmisten radioaktiivisuutta Rovaniemellä4.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen tekemät ihmisten radioaktiivisuusmittaukset Rovaniemellä ovat osa jo 1960-luvulla aloitettua väestön radioaktiivisuuden mittausohjelmaa.
TraMeXI: Accuracy for medical X-ray imaging dosimetry27.2.2024 09:45:00 EET | Press release
The Radiation and Nuclear Safety Authority in Finland coordinates the 22NRM01 TraMeXI (Traceability in medical X-ray imaging dosimetry) project supported by the European Union. The aim of the project is to update existing and develop new calibration and measurement methods to ensure the reliability of patients' radiation exposure measurements.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme