Tampereen yliopisto

Tuore tutkimus valottaa pienillä lapsilla esiintyvien pahanlaatuisten aivokasvainten toimintamekanismeja

Jaa

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa selvitettiin, miten solujen säätely on häiriintynyt pienten lasten aggressiivisissa epätyypillisissä AT/RT-kasvaimissa. Tutkimukselle on suuri tarve, sillä tämänhetkiset hoidot eivät tehoa näihin pahanlaatuisiin aivokasvaimiin.

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin lasten AT/RT-kasvainten kehittymisen ja toiminnan mekanismeja. Dosentti Kirsi Rautajoki johtaa Cancer Regulation and Immunology -tutkimusryhmää, joka oli yksi tutkimuksen päätoteuttajista.
Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin lasten AT/RT-kasvainten kehittymisen ja toiminnan mekanismeja. Dosentti Kirsi Rautajoki johtaa Cancer Regulation and Immunology -tutkimusryhmää, joka oli yksi tutkimuksen päätoteuttajista. Kuva: Jukka Lehtiniemi

Yleensä kasvaimen kehittyminen vie paljon aikaa ja kehittyminen perustuu solujen perimässä eli DNA:ssa vähitellen kertyviin mutaatioihin eli muutoksiin. Epätyypilliset teratoidi/rabdoidi- eli AT/RT-kasvaimet ovat tästä harvinainen poikkeus. Niissä yhden geenin inaktivaatio johtaa erittäin aggressiivisten kasvainten muodostumiseen.

AT/RT-kasvain on harvinainen, lähinnä pienillä lapsilla esiintyvä keskushermoston embryonaalinen aivokasvain. Yhdysvalloissa AT/RT todetaan keskimäärin 73 henkilöllä vuosittain. Alle 1-vuotiailla se on yleisin keskushermostokasvain, ja se kattaa 40–50 % diagnooseista tässä ryhmässä. AT/RT-potilaan ennuste on huono, sillä leikkauksen jälkeinen elinaika on keskimäärin vain 11–24 kuukautta.

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten DNA-metylaation muutokset kytkeytyvät solujen toiminnan häiriintymiseen ja syövän kehittymiseen. DNA-metylaatiolla tarkoitetaan metyyliryhmän kiinnittymistä DNA-emäkseen. DNA metylaatio on osa solujen normaalia geenisäätelyä, ja siinä tapahtuu paljon muutoksia aivojen kehityksen aikana.

Tutkimuksessa havaittiin, että DNA-metylaatio häiritsee monien sellaisten geenisäätelijöiden toimintaa, jotka normaaleissa olosuhteissa ohjaavat keskushermoston solujen erilaistumista ja kypsymistä aivojen kehittymisen aikana. Näin soluerilaistuminen ei voi edetä normaalisti, mikä edesauttaa jatkuvaa solujakautumista ja kasvaimen syntyä.

Tutkimuksessa löydettiin myös useita solujen erilaistumista sääteleviä ja syövän kehittymistä estäviä geenejä, joiden säätelyalueilla esiintyy DNA-metylaatiota ja jotka ovat hiljennettyjä AT/RT:issä. Löydösten pohjalta pystytään selvittämään tarkemmin, miten AT/RT-solujen säätely on tarkalleen ottaen häiriintynyt ja mitkä geenit ovat osallisena kasvaimen pahanlaatuistumisessa.

– Yhdessä nämä tulokset antavat entistä paremman kuvan AT/RT:n kehittymisestä ja pahanlaatuisuuden syistä. Tulevaisuudessa ne auttavat löytämään uusia hoitokeinoja tähän aggressiivisen tautiin, Tampereen yliopiston dosentti Kirsi Rautajoki sanoo.

Tampereen yliopiston puolelta tutkimus suoritettiin pääasiassa Kirsi Rautajoen ja professori Matti Nykterin tutkimusryhmissä. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta hankkeen avainhenkilöitä olivat lastentautien lääkäri, LT Kristiina Nordfors, neurokirurgi dosentti Joonas Haapasalo ja neuropatologi, dosentti Hannu Haapasalo.

Tutkimus on julkaistu Life Science Alliance lehdessä 18. maaliskuuta 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Rautajoki
kirsi.rautajoki@tuni.fi
0503185819

Kuvat

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin lasten AT/RT-kasvainten kehittymisen ja toiminnan mekanismeja. Dosentti Kirsi Rautajoki johtaa Cancer Regulation and Immunology -tutkimusryhmää, joka oli yksi tutkimuksen päätoteuttajista.
Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin lasten AT/RT-kasvainten kehittymisen ja toiminnan mekanismeja. Dosentti Kirsi Rautajoki johtaa Cancer Regulation and Immunology -tutkimusryhmää, joka oli yksi tutkimuksen päätoteuttajista.
Lataa
Kaavio havainnollistaa DNA:n metylaation vaikutusta geenien säätelemiseen ja ekspressioon AT/RT-syöpäsoluissa.
Kaavio havainnollistaa DNA:n metylaation vaikutusta geenien säätelemiseen ja ekspressioon AT/RT-syöpäsoluissa.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye