SDP:n Kimmo Kiljunen vieraili Israelissa ja palestiinalaisalueilla: ”Israelin osallistuttava Gazan jälleenrakennukseen”

”Alueen kiristynyt turvallisuustilanne, jota värittää pelko, viha ja katkeruus, näkyy kaikkialla. Iso kysymys on, miten tämä tilanne voidaan ratkaista tulevaisuudessa.” Kiljunen kuvailee.

Matkan aikana Kiljunen vieraili 7.10. terroristi-iskujen tekopaikoilla Reim/Nova -festivaalialueella and Kfar Aza -kibbutsissa. Hän tapasi Israelin parlamentin, Knessetin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Yuli Edelsteinin sekä Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Joseph Draznin. Kiljunen vieraili Gazan rajalla ja tapasi Länsirannalla palestiinalaisjohtoa, sekä kävi juutalaissiirtokunnassa ja UNRWA:n hallinnoimassa pakolaiskeskuksessa.

”Knessetin Edelstein totesi heidän ymmärtävän, että palestiinalaiset asuvat täällä ja tulevat täällä asumaan. Perään hän painotti, että israelilaiset tulevat täällä aina asumaan. Tähän tiivistyy yhteinen haaste, jossa on myös ratkaisun avaimet.” Kiljunen toteaa.

”Käymieni keskusteluiden pohjalta näyttää ilmeiseltä, että Israel aikoo toteuttaa iskunsa Rafahiin tuhotakseen Hamasin viimeiset pataljoonat. Sen jälkeen tavoitteena on luoda Gazaan Israelin ohjauksessa olevat palestiinalaiset turvajoukot.”

”Israel perustelee Gazan hävitystä omilla turvallisuustarpeillaan. Siksi joudutaan kysymään, eikö Israelilla ole myös vastuu Gazan jälleenrakennuksesta, eikä vain kansainvälisellä yhteisöllä?” Kiljunen pohtii.

Lokakuun terroristi-iskujen jälkeen Israel siirsi armeijansa joukkoja Länsirannalta Gazaan. Niitä korvaamaan siirtokunnista koottiin armeijan varustamat turvallisuusjoukot, joiden vahvuus on 30 000. Nämä joukot ovat syyllistyneet pahimpiin veritekoihin Länsirannalla, joiden seurauksena puolen vuoden aikana on kuollut jo 530 palestiinalaista.

”Kansainvälinen yhteisö on yhä tiukemmin vaatinut vakavien neuvotteluiden käynnistämistä kahden valtion mallin toteuttamisesta alueella. Se näyttää kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä, koska Israelin johto ei sitä tue, ja myös palestiinalaiset itse empivät kansallisen hankkeensa onnistumista. Kolmenkymmenen vuoden kokeilu autonomisen Palestiinan hallinnon luomisesta on osoittautunut epäuskottavaksi palestiinalaisten silmissä. Itsenäinen Palestiina ei olisi maantieteellisesti, poliittisesti eikä hallinnollisesti toimiva, vaan pikemminkin jäisi alisteiseksi protektoraatiksi, arvioivat monet tapaamani palestiinalaiset. Onko vaihtoehdoksi jäämässä yhden valtion malli, jossa myös palestiinalaisten kansallinen identiteetti ja kansalaisoikeudet tulisi turvata?” Kiljunen kysyy.