Väitös: Astman diagnosointi-iällä on oleellinen merkitys oireisuuteen, ennusteeseen ja liitännäissairastavuuteen
8.4.2024 10:15:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Astma on yleinen väestösairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa. Astma on myös hyvin vaihteleva oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että korkeampi astman diagnosointi-ikä on yhteydessä vaikeampaan oireiluun, huonompaan ennusteeseen ja merkittävämpään liitännäissairastavuuteen.

Astmaa sairastaa Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä. Jasmin Honkamäen väitöstutkimuksen tuloksissa Suomen astmaatikoista noin kahdella kolmasosalla astma oli todettu vasta aikuisiällä.
Honkamäki selvitti astman diagnoosi-iän yhteyttä astman remissioon, oireiluun ja oiretaakkaan sekä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin. Tulosten pohjalta astma vaikuttaisi olevan keskimäärin vaikeahoitoisempi, kun sairaus todetaan aikuisiällä. Honkamäki havaitsi, että erityisesti yli 40-vuotiaana diagnosoitu astma altistaa huonommalle paranemiselle ja vaikeammalle oireilulle.
Lisäksi astma ja astmalääkkeiden käyttö altistaa potilaita useille muille kansansairauksille, kuten osteoporoosille. Honkamäen saamien tulosten mukaan astmaatikoilla on enemmän muita kansansairauksia kuin henkilöillä, jotka eivät sairasta astmaa. Astmaatikkojen liitännäissairastavuus oli erilaista riippuen siitä, milloin astma oli diagnosoitu.
– Astman diagnosointi-ikä on tärkeä tekijä potilaan ennusteen kannalta. Kun astma todetaan myöhemmällä iällä, on se todennäköisemmin vaikeampi sairaus, johon liittyy myös enemmän liitännäissairauksia, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitoa. Potilas pitäisi aina nähdä kokonaisuutena, ja tällä on erityisesti aikuisten astmaatikkojen parissa merkittävä rooli monisairastavuusriskin vuoksi, Honkamäki täsmentää.
Koska aikuisuudessa diagnosoidulla ja etenkin myöhäisessä aikuisuudessa diagnosoidulla astmalla näyttäisi olevan huomattava vaikutus väestön sairaustaakkaan, tulisi sen tutkimukseen, hoitoon ja seurantaan panostaa aikaisempaa enemmän resursseja.
Jasmin Honkamäki valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022. Hän on alun perin Hämeenlinnasta, ja asuu nykyään Tampereella. Hän on väestöpohjaisesti astmaa tutkiva lääkäri ja Mehiläisen aluevastuulääkäri.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäen keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology of asthma by age at diagnosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.4.2024 kello 12.00 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Ekström Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Honkamäki
jasminhonkamaki@outlook.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme