Väitös: Astman diagnosointi-iällä on oleellinen merkitys oireisuuteen, ennusteeseen ja liitännäissairastavuuteen
Astma on yleinen väestösairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa. Astma on myös hyvin vaihteleva oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että korkeampi astman diagnosointi-ikä on yhteydessä vaikeampaan oireiluun, huonompaan ennusteeseen ja merkittävämpään liitännäissairastavuuteen.
Astmaa sairastaa Suomessa noin 10 prosenttia väestöstä. Jasmin Honkamäen väitöstutkimuksen tuloksissa Suomen astmaatikoista noin kahdella kolmasosalla astma oli todettu vasta aikuisiällä.
Honkamäki selvitti astman diagnoosi-iän yhteyttä astman remissioon, oireiluun ja oiretaakkaan sekä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin. Tulosten pohjalta astma vaikuttaisi olevan keskimäärin vaikeahoitoisempi, kun sairaus todetaan aikuisiällä. Honkamäki havaitsi, että erityisesti yli 40-vuotiaana diagnosoitu astma altistaa huonommalle paranemiselle ja vaikeammalle oireilulle.
Lisäksi astma ja astmalääkkeiden käyttö altistaa potilaita useille muille kansansairauksille, kuten osteoporoosille. Honkamäen saamien tulosten mukaan astmaatikoilla on enemmän muita kansansairauksia kuin henkilöillä, jotka eivät sairasta astmaa. Astmaatikkojen liitännäissairastavuus oli erilaista riippuen siitä, milloin astma oli diagnosoitu.
– Astman diagnosointi-ikä on tärkeä tekijä potilaan ennusteen kannalta. Kun astma todetaan myöhemmällä iällä, on se todennäköisemmin vaikeampi sairaus, johon liittyy myös enemmän liitännäissairauksia, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitoa. Potilas pitäisi aina nähdä kokonaisuutena, ja tällä on erityisesti aikuisten astmaatikkojen parissa merkittävä rooli monisairastavuusriskin vuoksi, Honkamäki täsmentää.
Koska aikuisuudessa diagnosoidulla ja etenkin myöhäisessä aikuisuudessa diagnosoidulla astmalla näyttäisi olevan huomattava vaikutus väestön sairaustaakkaan, tulisi sen tutkimukseen, hoitoon ja seurantaan panostaa aikaisempaa enemmän resursseja.
Jasmin Honkamäki valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022. Hän on alun perin Hämeenlinnasta, ja asuu nykyään Tampereella. Hän on väestöpohjaisesti astmaa tutkiva lääkäri ja Mehiläisen aluevastuulääkäri.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäen keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology of asthma by age at diagnosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.4.2024 kello 12.00 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Ekström Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Honkamäki
jasminhonkamaki@outlook.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme