Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja.

–Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa.

Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan.

–Myös ilmastokomissaari Wopke Hoekstra katsoo ilmastopolitiikan keinoja monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. On hyvä kuitenkin muistaa, että komission laiva kääntyy hitaasti, kun ilmasto-, ympäristö- ja energiapääosastoilla on tuhansia virkamiehiä aikaa vievissä valmistelutöissä.

Teollisesta hiilenhallinnasta iso mahdollisuus Suomelle

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Tukholman vierailun seurauksena pohjoismaiset metsäjohtajat ovat jatkaneet pyöreän pöydän keskusteluja komission kanssa seuraavan komisison työohjelmasta.

–Metsäteollisuuden tulevaisuuden jalostuksessa voi puuperäisellä hiilidioksidilla olla merkittävä rooli. Komission tiedonannolla teollisesta hiilenhallinnasta on suuri merkitys Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille, joilla on isot metsävarat ja laaja metsäteollisuus.

Puuperäisestä hiilidioksidista voidaan Mykkäsen mukaan jatkojalostaa esimerkiksi polttoaineita, kuten metanolia meriliikenteen tarpeisiin. – Tämän seurauksena massiivinen määrä metsäteollisuudessa syntyvää puuperäistä hiilidioksidia voidaankin kääntää ongelmasta ratkaisuksi.

Metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön kannalta keskeiseen pakkausdirektiiviin jäi Mykkäsen mielestä vielä sarvia ja hampaita. – Olen silti tyytyväinen, että saimme läpi kartonkikuljetuspakkausten poikkeuksen, joka on Suomen ja Ruotsin metsätaloudelle isoin kysymys. Myönteistä on sekin, että asetukseen saatiin kolmen vuoden päästä tehtävä tarkastelu biopohjaisten materiaalien erityiskohteista ja että pakkausten uudelleenkäytön tavoitteet saatiin paljon maltillisemmiksi juomapakkauksissa. Kun maito- ja muut pilaantuvat juomavalmisteet ovat pois uudelleenkäyttövelvoitteesta, niitä voidaan myydä kartonkipakkauksissa kuten ennenkin.

Hiilijalanjäljen laskenta pakolliseksi uudisrakentamiseen

Ympäristöministeriön hallinnoima puurakentamisen edistämiseen tähdännyt toimenpideohjelma (2016-2013) päättyi vuoden vaihteessa. – Valitettavasti kansallisella eikä eurooppalaisella puurakentamisen ohjelmilla ole määrärahoihin nähden saatu toivottuja tuloksia. Tämän takia päätin, ettei sitä nykymuodossaan määrärahoja syövänä prosessina jatketa.

–Ohjelmatoimien sijaan kannustan puurakentamiseen tähtääviä toimijoita seuraamaan rakentamislain uudistamisen avaamia mahdollisuuksia. Olemme nyt uudistamassa rakentamislakia ja siihen on tulossa kerrostalojen ja rivitalojen uudisrakentamiseen elinkaariaikaisen hiilenjalanjäljen raja-arvo. Laskentaesimerkkien perusteella siitä tulee vuosikymmenien voimakkain kannustin puumateriaalien käyttämiseen rakentamisessa.

Mykkäsen mukaan tavoitteena on, että se toimii rakentamista ohjaavalla tavalla, kun hiilijalanjäljen laskenta joudutaan tekemään jokaisen uudisrakennuksen osalta. – Ainakaan tässä vaiheessa se ei tule pientalorakentamiseen, vaan haetaan parhaat käytännöt teollisen rakentamisen kautta ja hiilijalanjäljen laskennat tehdään ammattimaisesti ja saadaan laskennan standardit kuntoon.

–Uskon, että tämä tulee näkymään vähähiilisen rakentamisen kasvuna. Olemme samantyyppistä laskentatapaa lobbaamassa rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen koko EU:n tasolla. Se avaisi vientimahdollisuuksia ja kasvattaisi puurakentamisen markkinoita koko Euroopassa.

Vaikka puurakentamisen kehitys on ollutkin hidasta, Mykkäsen mukaan ministeriö on ohjeistanut Araa ottamaan asuntorahoituksen käyttösuunnitelmaan vahvemmin mukaan vähähiilisen puurakentamisen ja elinkaariajattelun.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi