Lapsettomuushoidot ovat tärkeä investointi

Suomalaisten lapsiluku jää toiveita pienemmäksi, ja uusia suomalaisia syntyy nyt ennätysvähän. Tilastokeskuksen mukaan puolet 35-vuotiaista miehistä on lapsettomia, naisista kolmannes.

– Päättäjien tulisi kantaa huolta siitä, kuka pitää yhteiskuntaa pystyssä tulevaisuudessa, jos lapsia ei synny. Nyt alkaa olla viimeinen hetki toimia, sanoo lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen HUS:sta.

Lapsettomuus- ja hedelmöityshoidot ovat monelle lasta toivovalle ratkaisevan tärkeitä. Vuonna 2021 aloitettiin 15 300 hedelmöityshoitoa, joista syntyi 2 880 lasta (6,2 % kaikista syntyneistä).²

– Samalla, kun syntyvyyden lasku on iso yhteiskunnallinen ongelma, on lapsettomuuden kokemus raskas ja monelle elämän ensimmäinen suuri kriisi. Yhteiskunnan on tärkeää antaa tähän tukea, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.  

Oikea-aikaiset hedelmöityshoidot maksavat itsensä takaisin 8,5-kertaisesti

Syntyvyyden lasku on laaja kulttuurinen ilmiö, jonka taustalla ovat muun muassa yksilöllinen arvomaailma, työtä, puolisoa ja asumista koskevat toiveet sekä epävarmuus tulevasta. Lapsitoiveen lykkääminen aiempaa myöhemmäksi pienentää hedelmällistä aikaikkunaa, jolloin lapsiluku jää monella aiottua pienemmäksi. Ikä on keskeisin hedelmällisyyttä heikentävä tekijä, jota hedelmöityshoidoillakaan ei voida kokonaan korjata.

– Usein kuulee, että ”ihmiset eivät enää halua lapsia”. Mutta on suuri joukko, jotka todella haluavat. Heitä täytyy tukea lapsiperheellistymisessä, toteaa Savio.

Kysyntä lapsettomuushoidoille on kasvanut. Vuonna 2019 hedelmöityshoidot avattiin julkisessa terveydenhuollossa myös itsellisille naisille ja naispareille. Lisäksi lapsitoiveen herääminen vanhempana lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä. Lapsettomuushoidoissa julkisella puolella jonot ovatkin pitkät, kun yksityisellä sektorilla kustannukset taas nousevat monella esteeksi.

Hedelmöityshoidot ovat terveystaloudellisesti katsoen hyvin kannattavia. Eri toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia vertailtaessa Isossa-Britanniassa on todettu, että yhteiskunta saa lapsettomuushoitoihin panostamansa eurot takaisin 8,5-kertaisesti.³

– Isommassakin kuvassa lapsettomuushoitoihin on järkevää satsata myös taloudellisesta näkökulmasta. Uusien veronmaksajien lisäksi hedelmöityshoitojen hyvä saatavuus tukee lapsettomuutta kokevien mielenterveyttä ja työhyvinvointia, sanoo Savio.

Puheiden lisäksi tarvitaan lapsiperhemyönteisiä päätöksiä ja tekoja

Hedelmöityshoitoja tarjotaan yliopistosairaaloissa sekä yksityisellä sektorilla. Vuonna 2021 julkisen sektorin osuus hoidoista oli 53,6 %.²

– Yksi ratkaisuvaihtoehto tilanteen helpottamiseksi voisi olla palvelusetelin tarjoaminen yksityisen sektorin hoitoihin. Yksityisellä puolella koeputkihedelmöityksen kustannus voi olla lähes 4000 euroa. On erinomaista, että hallitus on palauttamassa yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin Kela-korvauksen, joka aiemmin leikattiin. Nyt leikataan muutenkin nuorilta ja opiskelijoilta – juuri heiltä, joiden toivottaisiin alkavan kohta lapsiperheellistyä, Savio kertoo.

Lapsiperheellistymistä tulisikin asiantuntijoiden mielestä tukea yhteiskunnan taholta laajasti. Tärkeimpien toimenpiteiden kartoittamiseksi tulisi laatia väestöpoliittinen selonteko, joka on mainittu myös hallitusohjelmassa. Suomessa pitäisi varmistaa julkisen sektorin riittävät resurssit tarjota yhdenvertaisia lisääntymisterveyden palveluja ja huomioida hedelmöityshoidot uudessa Kela-mallissa. Esimerkiksi Tanskassa julkinen terveydenhuolto tarjoaa kuusi ensimmäistä hedelmöityshoitosykliä.

Yhteiskunnan tarjoama tuki antaa tärkeän viestin lasten ja lapsiperheiden tärkeydestä. Taloudellisen tuen lisäksi pitäisi panostaa hedelmällisyystietouden tarjoamiseen esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä muuttaa yhteiskunnan ja työnantajien asenneilmapiiri lapsiperhemyönteiseksi.

Lähteet

1. Tiitinen A. Lapsettomuus. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 22.9.2022. Saatavilla online: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151 (asia otsikossa)
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hedelmöityshoidot 2021–2022. Saatavilla online:  https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/hedelmoityshoidot
3. Connolly M, Gallo F, Hoorens S, Ledger W. Assessing long-run economic benefits attributed to an IVF-conceived singleton based on projected lifetime net tax contributions in the UK. Human Reproduction. Mar 2009;24(3):626–32. Saatavilla online: https://doi.org/10.1093/humrep/den435

Lisätietoja

Noora Valjakka
Head of External Affairs
Puh: +358 40 9022 687
S-posti: noora.valjakka@merckgroup.com