Lapsettomuushoidot ovat tärkeä investointi
Noin joka viides suomalainen kokee tahatonta lapsettomuutta jossain vaiheessa elämäänsä. Romahdustaan jatkava syntyvyys on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle ja vaatii päättäjiltä tekoja. Lapsettomuushoitojen tukeminen on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen.
Suomalaisten lapsiluku jää toiveita pienemmäksi, ja uusia suomalaisia syntyy nyt ennätysvähän. Tilastokeskuksen mukaan puolet 35-vuotiaista miehistä on lapsettomia, naisista kolmannes.
– Päättäjien tulisi kantaa huolta siitä, kuka pitää yhteiskuntaa pystyssä tulevaisuudessa, jos lapsia ei synny. Nyt alkaa olla viimeinen hetki toimia, sanoo lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen HUS:sta.
Lapsettomuus- ja hedelmöityshoidot ovat monelle lasta toivovalle ratkaisevan tärkeitä. Vuonna 2021 aloitettiin 15 300 hedelmöityshoitoa, joista syntyi 2 880 lasta (6,2 % kaikista syntyneistä).2
– Samalla, kun syntyvyyden lasku on iso yhteiskunnallinen ongelma, on lapsettomuuden kokemus raskas ja monelle elämän ensimmäinen suuri kriisi. Yhteiskunnan on tärkeää antaa tähän tukea, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Oikea-aikaiset hedelmöityshoidot maksavat itsensä takaisin 8,5-kertaisesti
Syntyvyyden lasku on laaja kulttuurinen ilmiö, jonka taustalla ovat muun muassa yksilöllinen arvomaailma, työtä, puolisoa ja asumista koskevat toiveet sekä epävarmuus tulevasta. Lapsitoiveen lykkääminen aiempaa myöhemmäksi pienentää hedelmällistä aikaikkunaa, jolloin lapsiluku jää monella aiottua pienemmäksi. Ikä on keskeisin hedelmällisyyttä heikentävä tekijä, jota hedelmöityshoidoillakaan ei voida kokonaan korjata.
– Usein kuulee, että ”ihmiset eivät enää halua lapsia”. Mutta on suuri joukko, jotka todella haluavat. Heitä täytyy tukea lapsiperheellistymisessä, toteaa Savio.
Kysyntä lapsettomuushoidoille on kasvanut. Vuonna 2019 hedelmöityshoidot avattiin julkisessa terveydenhuollossa myös itsellisille naisille ja naispareille. Lisäksi lapsitoiveen herääminen vanhempana lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä. Lapsettomuushoidoissa julkisella puolella jonot ovatkin pitkät, kun yksityisellä sektorilla kustannukset taas nousevat monella esteeksi.
Hedelmöityshoidot ovat terveystaloudellisesti katsoen hyvin kannattavia. Eri toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia vertailtaessa Isossa-Britanniassa on todettu, että yhteiskunta saa lapsettomuushoitoihin panostamansa eurot takaisin 8,5-kertaisesti.3
– Isommassakin kuvassa lapsettomuushoitoihin on järkevää satsata myös taloudellisesta näkökulmasta. Uusien veronmaksajien lisäksi hedelmöityshoitojen hyvä saatavuus tukee lapsettomuutta kokevien mielenterveyttä ja työhyvinvointia, sanoo Savio.
Puheiden lisäksi tarvitaan lapsiperhemyönteisiä päätöksiä ja tekoja
Hedelmöityshoitoja tarjotaan yliopistosairaaloissa sekä yksityisellä sektorilla. Vuonna 2021 julkisen sektorin osuus hoidoista oli 53,6 %.2
– Yksi ratkaisuvaihtoehto tilanteen helpottamiseksi voisi olla palvelusetelin tarjoaminen yksityisen sektorin hoitoihin. Yksityisellä puolella koeputkihedelmöityksen kustannus voi olla lähes 4000 euroa. On erinomaista, että hallitus on palauttamassa yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin Kela-korvauksen, joka aiemmin leikattiin. Nyt leikataan muutenkin nuorilta ja opiskelijoilta – juuri heiltä, joiden toivottaisiin alkavan kohta lapsiperheellistyä, Savio kertoo.
Lapsiperheellistymistä tulisikin asiantuntijoiden mielestä tukea yhteiskunnan taholta laajasti. Tärkeimpien toimenpiteiden kartoittamiseksi tulisi laatia väestöpoliittinen selonteko, joka on mainittu myös hallitusohjelmassa. Suomessa pitäisi varmistaa julkisen sektorin riittävät resurssit tarjota yhdenvertaisia lisääntymisterveyden palveluja ja huomioida hedelmöityshoidot uudessa Kela-mallissa. Esimerkiksi Tanskassa julkinen terveydenhuolto tarjoaa kuusi ensimmäistä hedelmöityshoitosykliä.
Yhteiskunnan tarjoama tuki antaa tärkeän viestin lasten ja lapsiperheiden tärkeydestä. Taloudellisen tuen lisäksi pitäisi panostaa hedelmällisyystietouden tarjoamiseen esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä muuttaa yhteiskunnan ja työnantajien asenneilmapiiri lapsiperhemyönteiseksi.
Lähteet
1. Tiitinen A. Lapsettomuus. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 22.9.2022. Saatavilla online: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151 (asia otsikossa)
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hedelmöityshoidot 2021–2022. Saatavilla online: https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/hedelmoityshoidot
3. Connolly M, Gallo F, Hoorens S, Ledger W. Assessing long-run economic benefits attributed to an IVF-conceived singleton based on projected lifetime net tax contributions in the UK. Human Reproduction. Mar 2009;24(3):626–32. Saatavilla online: https://doi.org/10.1093/humrep/den435
Lisätietoja
Noora Valjakka
Head of External Affairs
Puh: +358 40 9022 687
S-posti: noora.valjakka@merckgroup.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vaikuttaminen, vertaistuki ja edunvalvonta.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35, 33100 TAMPERE, +358 400 844 823, http://www.simpukka.info/
Merck Oy
Merck, johtava tiede- ja teknologiayritys, toimii terveydenhuollon, life sciencen ja elektroniikan aloilla. Yli 64 000 työntekijää työskentelee luodakseen positiivista vaikutusta miljoonien ihmisten elämään joka päivä kehittämällä iloisempia ja kestävämpiä tapoja elää. Tieteellinen tutkimus ja vastuullinen yrittäjyys ovat olleet avainasemassa Merckin teknologisissa ja tieteellisissä edistysaskelissa. Tämä on tapa, jolla Merck on menestynyt perustamisestaan vuonna 1668 lähtien. Tarjoamme kohdistettuja hoitoja eri syöpiin ja MS-tautiin, ja autamme ihmisiä toteuttamaan haaveensa vanhemmaksi tulemisesta. Teemme myös aktiivista yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen kanssa. https://www.merckgroup.com/fi-fi
Perustajaperhe on edelleen enemmistöomistajana julkisesti listatussa yrityksessä. Merck omistaa maailmanlaajuiset oikeudet Merck-nimeen ja brändiin. Ainoat poikkeukset ovat Yhdysvallat ja Kanada, joissa Merckin liiketoiminta-alueet toimivat nimillä MilliporeSigma elämätieteissä, EMD Serono terveydenhuollossa ja EMD Electronics elektroniikassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme