Länsirannikolla tulvii, myös Lappiin ennakoidaan kevään edetessä vaikeaa tulvakautta
9.4.2024 15:58:19 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne.

Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Kauhajoella tulva saattaa kastella asuintaloja. Kuluvan viikon aikana Satakunnasta Ouluun ulottuvalla alueella tulva voi kastella rantarakennuksia ja katkoa paikallisteitä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa jokien tulvan ennustetaan olevan huipussaan keskiviikosta perjantaihin. Keski-Pohjanmaan ja Kalajoen alueelle viikonlopulle ja ensi viikon alkuun ajoittuvista jokien tulvahuipuista odotetaan keskimääräistä isompia. Pohjois-Pohjanmaan jokien virtaaman nopea nousu yhdistettynä tavanomaista paksumpaan jäähän saa aikaan jääpatoriskin.
Maanantai-iltaan mennessä Lapväärtinjoen, Teuvanjoen ja Närpiönjoen pinnat olivat nousseet noin 1,5 metriä viime sunnuntaista. Lapväärtinjoella syntyi maanantai-iltana jääpato, jonka seurauksena muutamien asuntalojen kellareihin pääsi vettä. Myös muut lähialueen joet ovat paikoin tulvineet niin, että vesi on noussut rakennuksiin. Satakunnassa Karvianjoen vesistössä vedenpintojen ennustetaan nousevan hyvin korkealle. Poosjärvellä rantarakennuksia voi kastua.
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Esimerkiksi Lohjanjärven ennustetaan olevan huipussaan vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Sen pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle, minkä seurauksena vahinkojakin voi Lohjan alueelle muodostua.
Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne. Koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa on lunta ollut selvästi keskimääräistä enemmän. Lunta on edelleen runsaasti Pori–Lappeenranta-linjan pohjoispuolella. Tällä alueella järvien ennustetaan nousevan paikoin huomattavasti tavanomaista korkeammalle. Keski- ja Itä-Suomessa vesien ennustetaan nousevan paikoin jopa kerran 10 vuodessa tai harvemmin esiintyvälle tasolle. Pielisen pinta on jo tällä hetkellä tavanomaista korkeammalla. Runsaat lumien sulamisvedet tuovat kevään edetessä Pieliseen keskimääräistä suuremman vesimäärän. Vastaava tilanne on myös Päijänteellä ja Kallavedellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiAri KoistinenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 287ari.koistinen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
