Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä

16.4.2024 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.

Kuntaliitto

Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä. 

Vuoden viestintäkampanja -kategoriassa palkitaan ajallisesti rajattuja viestintäprojekteja. Finaaliin pääsivät:
-    Aku Ankka -erikoisliite. Lohjan kaupunki.
-    Teot ja tunteet markkinointiviestinnässä, case Porisuhdeneuvoja. Porin kaupunki.
-    Haalarimerkkikampanja opiskelijoille. Puolangan kunta ja Muualta meille -hanke.

Aku Ankka -liitteellä Lohjan kaupunki teki omaperäistä ja tavallisuudesta poikkeavaa markkinointia, jolla nostettiin esiin myös Lohjan 700-vuotisjuhlaa. Liite tavoitti erityisesti lapsiperheitä.

Teot ja tunteet -kampanjassa Pori astui tunteiden ja huumorin suuntaan. Pori on ansiokkaasti käyttänyt tekoja ja tunteita markkinointiviestinnässään, ja saavuttanut sillä paljon näkyvyyttä.

Puolangan haalarimerkkikampanjalla, jossa valittujen alojen opiskelijoille lähetettiin haalarimerkkejä, markkinoitiin onnistuneesti opiskelijoille pientä kuntaa potentiaalisena työskentelypaikkana.

Vuoden viestintäteko -kategoriassa palkitaan erilaisista viestintään ja sen kehittämiseen liittyvistä teoista, kuten pysyvien toimintatapojen muutoksista. Finaaliin pääsivät: 
-    Listapalaveri. Nurmijärven kaupunki.
-    Uusi intranet Lykky. Vaasan kaupunki.
-    Selkokielinen viestintä. Vantaan kaupunki.

Nurmijärven listapalaveri on kaupungin omana työnä toteutettu video ja podcast, jossa kaupunginjohtaja yhdessä muutaman valtuutetun kanssa käy läpi tulevan valtuuston kokouksen aiheita. Toteutus avaa kunnallista päätöksentekoa uudella tavalla.

Vaasan kaupunki uusi intranettinsä kaksikieliseksi, mutta myös lanseerasi sen laajasti kaupungin henkilöstölle. Nimi Lykky viittaa kaupungin onnellisuusstrategiaan.

Vantaan kaupunki linjasi selkokielen olevan yksi hyvin monikulttuurisen kaupungin virallisista palvelukielistä. Sen jälkeen Vantaa on toteuttanut lehden ja verkkosivut selkokielellä, ja on kouluttanut henkilökuntaa laajasti selkokieliseen viestintään.

Finaaliin olisi voitu ottaa kymmeniä töitä

Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 66 kilpailutyötä. Näistä 24 oli viestintätekoja, eli pysyvien toimintatapojen kehittämistä, ja 42 kampanjamaisia toteutuksia. 

– Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot ovat viime vuosina toteuttaneet kymmenittäin oivaltavia ja monipuolia viestinnän toimintatapojen uudistuksia ja viestintäkampanjoita. Mukana oli lukuisia taidokkaita brändiuudistuksia, tapahtumakonseptien rakentamisia, asukasmarkkinointikampanjoita sekä palveluiden esilläpitoja, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Tony Hagerlund.

– Vielä ihan loppuvaiheessa ennen finaaliskuusikon valintaa tuomaristolla oli ehdolla parikymmentä mainiota ehdokasta loppusuoralle. 

Kilpailuun saivat osallistua vuosina 2022–2023 toteutetut viestintäkampanjat ja -teot. 

Voittajat palkitaan toukokuussa Kuopiossa

Kuusi finaaliin päässyttä työtä esitellään ja palkinnot jaetaan Kuntien viestijöiden tapaamisen yhteydessä Kuopiossa 14. toukokuuta. Samassa yhteydessä tuomaristo jakaa myös kunniamainintoja muista ansiokkaista töistä.

Kilpailun järjestäjinä toimivat Kuntaliitto sekä Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry. Kilpailun yhteistyöyritys Sanoma mahdollistaa kampanjapalkinnot eli yhteensä 10 000 euron näkyvyyden Sanoman kanavissa. 

Kuntaviestinnän SM-kilpailu on epäsuoraa jatkoa aiemmalle, 17 kertaa järjestetylle Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailulle. Lisätietoa kilpailusta löytyy Kuntaliiton sivuilta.

Lisätietoja

Tony Hagerlund
viestinnän kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 526 2158

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye