Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä
16.4.2024 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Vuoden viestintäkampanja -kategoriassa palkitaan ajallisesti rajattuja viestintäprojekteja. Finaaliin pääsivät:
- Aku Ankka -erikoisliite. Lohjan kaupunki.
- Teot ja tunteet markkinointiviestinnässä, case Porisuhdeneuvoja. Porin kaupunki.
- Haalarimerkkikampanja opiskelijoille. Puolangan kunta ja Muualta meille -hanke.
Aku Ankka -liitteellä Lohjan kaupunki teki omaperäistä ja tavallisuudesta poikkeavaa markkinointia, jolla nostettiin esiin myös Lohjan 700-vuotisjuhlaa. Liite tavoitti erityisesti lapsiperheitä.
Teot ja tunteet -kampanjassa Pori astui tunteiden ja huumorin suuntaan. Pori on ansiokkaasti käyttänyt tekoja ja tunteita markkinointiviestinnässään, ja saavuttanut sillä paljon näkyvyyttä.
Puolangan haalarimerkkikampanjalla, jossa valittujen alojen opiskelijoille lähetettiin haalarimerkkejä, markkinoitiin onnistuneesti opiskelijoille pientä kuntaa potentiaalisena työskentelypaikkana.
Vuoden viestintäteko -kategoriassa palkitaan erilaisista viestintään ja sen kehittämiseen liittyvistä teoista, kuten pysyvien toimintatapojen muutoksista. Finaaliin pääsivät:
- Listapalaveri. Nurmijärven kaupunki.
- Uusi intranet Lykky. Vaasan kaupunki.
- Selkokielinen viestintä. Vantaan kaupunki.
Nurmijärven listapalaveri on kaupungin omana työnä toteutettu video ja podcast, jossa kaupunginjohtaja yhdessä muutaman valtuutetun kanssa käy läpi tulevan valtuuston kokouksen aiheita. Toteutus avaa kunnallista päätöksentekoa uudella tavalla.
Vaasan kaupunki uusi intranettinsä kaksikieliseksi, mutta myös lanseerasi sen laajasti kaupungin henkilöstölle. Nimi Lykky viittaa kaupungin onnellisuusstrategiaan.
Vantaan kaupunki linjasi selkokielen olevan yksi hyvin monikulttuurisen kaupungin virallisista palvelukielistä. Sen jälkeen Vantaa on toteuttanut lehden ja verkkosivut selkokielellä, ja on kouluttanut henkilökuntaa laajasti selkokieliseen viestintään.
Finaaliin olisi voitu ottaa kymmeniä töitä
Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 66 kilpailutyötä. Näistä 24 oli viestintätekoja, eli pysyvien toimintatapojen kehittämistä, ja 42 kampanjamaisia toteutuksia.
– Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot ovat viime vuosina toteuttaneet kymmenittäin oivaltavia ja monipuolia viestinnän toimintatapojen uudistuksia ja viestintäkampanjoita. Mukana oli lukuisia taidokkaita brändiuudistuksia, tapahtumakonseptien rakentamisia, asukasmarkkinointikampanjoita sekä palveluiden esilläpitoja, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Tony Hagerlund.
– Vielä ihan loppuvaiheessa ennen finaaliskuusikon valintaa tuomaristolla oli ehdolla parikymmentä mainiota ehdokasta loppusuoralle.
Kilpailuun saivat osallistua vuosina 2022–2023 toteutetut viestintäkampanjat ja -teot.
Voittajat palkitaan toukokuussa Kuopiossa
Kuusi finaaliin päässyttä työtä esitellään ja palkinnot jaetaan Kuntien viestijöiden tapaamisen yhteydessä Kuopiossa 14. toukokuuta. Samassa yhteydessä tuomaristo jakaa myös kunniamainintoja muista ansiokkaista töistä.
Kilpailun järjestäjinä toimivat Kuntaliitto sekä Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry. Kilpailun yhteistyöyritys Sanoma mahdollistaa kampanjapalkinnot eli yhteensä 10 000 euron näkyvyyden Sanoman kanavissa.
Kuntaviestinnän SM-kilpailu on epäsuoraa jatkoa aiemmalle, 17 kertaa järjestetylle Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailulle. Lisätietoa kilpailusta löytyy Kuntaliiton sivuilta.
Lisätietoja
Tony Hagerlund
viestinnän kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 526 2158
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme