Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä
16.4.2024 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Vuoden viestintäkampanja -kategoriassa palkitaan ajallisesti rajattuja viestintäprojekteja. Finaaliin pääsivät:
- Aku Ankka -erikoisliite. Lohjan kaupunki.
- Teot ja tunteet markkinointiviestinnässä, case Porisuhdeneuvoja. Porin kaupunki.
- Haalarimerkkikampanja opiskelijoille. Puolangan kunta ja Muualta meille -hanke.
Aku Ankka -liitteellä Lohjan kaupunki teki omaperäistä ja tavallisuudesta poikkeavaa markkinointia, jolla nostettiin esiin myös Lohjan 700-vuotisjuhlaa. Liite tavoitti erityisesti lapsiperheitä.
Teot ja tunteet -kampanjassa Pori astui tunteiden ja huumorin suuntaan. Pori on ansiokkaasti käyttänyt tekoja ja tunteita markkinointiviestinnässään, ja saavuttanut sillä paljon näkyvyyttä.
Puolangan haalarimerkkikampanjalla, jossa valittujen alojen opiskelijoille lähetettiin haalarimerkkejä, markkinoitiin onnistuneesti opiskelijoille pientä kuntaa potentiaalisena työskentelypaikkana.
Vuoden viestintäteko -kategoriassa palkitaan erilaisista viestintään ja sen kehittämiseen liittyvistä teoista, kuten pysyvien toimintatapojen muutoksista. Finaaliin pääsivät:
- Listapalaveri. Nurmijärven kaupunki.
- Uusi intranet Lykky. Vaasan kaupunki.
- Selkokielinen viestintä. Vantaan kaupunki.
Nurmijärven listapalaveri on kaupungin omana työnä toteutettu video ja podcast, jossa kaupunginjohtaja yhdessä muutaman valtuutetun kanssa käy läpi tulevan valtuuston kokouksen aiheita. Toteutus avaa kunnallista päätöksentekoa uudella tavalla.
Vaasan kaupunki uusi intranettinsä kaksikieliseksi, mutta myös lanseerasi sen laajasti kaupungin henkilöstölle. Nimi Lykky viittaa kaupungin onnellisuusstrategiaan.
Vantaan kaupunki linjasi selkokielen olevan yksi hyvin monikulttuurisen kaupungin virallisista palvelukielistä. Sen jälkeen Vantaa on toteuttanut lehden ja verkkosivut selkokielellä, ja on kouluttanut henkilökuntaa laajasti selkokieliseen viestintään.
Finaaliin olisi voitu ottaa kymmeniä töitä
Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 66 kilpailutyötä. Näistä 24 oli viestintätekoja, eli pysyvien toimintatapojen kehittämistä, ja 42 kampanjamaisia toteutuksia.
– Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot ovat viime vuosina toteuttaneet kymmenittäin oivaltavia ja monipuolia viestinnän toimintatapojen uudistuksia ja viestintäkampanjoita. Mukana oli lukuisia taidokkaita brändiuudistuksia, tapahtumakonseptien rakentamisia, asukasmarkkinointikampanjoita sekä palveluiden esilläpitoja, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Tony Hagerlund.
– Vielä ihan loppuvaiheessa ennen finaaliskuusikon valintaa tuomaristolla oli ehdolla parikymmentä mainiota ehdokasta loppusuoralle.
Kilpailuun saivat osallistua vuosina 2022–2023 toteutetut viestintäkampanjat ja -teot.
Voittajat palkitaan toukokuussa Kuopiossa
Kuusi finaaliin päässyttä työtä esitellään ja palkinnot jaetaan Kuntien viestijöiden tapaamisen yhteydessä Kuopiossa 14. toukokuuta. Samassa yhteydessä tuomaristo jakaa myös kunniamainintoja muista ansiokkaista töistä.
Kilpailun järjestäjinä toimivat Kuntaliitto sekä Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry. Kilpailun yhteistyöyritys Sanoma mahdollistaa kampanjapalkinnot eli yhteensä 10 000 euron näkyvyyden Sanoman kanavissa.
Kuntaviestinnän SM-kilpailu on epäsuoraa jatkoa aiemmalle, 17 kertaa järjestetylle Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailulle. Lisätietoa kilpailusta löytyy Kuntaliiton sivuilta.
Lisätietoja
Tony Hagerlund
viestinnän kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 526 2158
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme