Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Maailman kvanttipäivä, englanniksi World Quantum Day, on vuotuinen kansainvälinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää yleistä tietoisuutta kvanttiteknologiasta. Tapahtumaa vietetään erityisesti yliopistoissa ja instituutioissa ympäri maailmaa.
Jyväskylän yliopistossa tapahtumaa juhlistettiin 12.4. Agora-rakennuksessa järjestetyssä Resonate-tapahtumassa. Tapahtumassa oli esillä muun muassa kvanttitietokoneen simulaattori. Yleisö pääsi myös kokeilemaan kvanttifysiikkaa havainnollistavaa videopeliä.
“Kvanttiteknologia tuo varmasti monille mieleen scifi-elokuvat, mutta oikeasti sen sovellukset saattavat olla vielä mielenkiintoisempia todellisessa elämässä”, kertoo informaatioteknologian tiedekunnassa kvanttilaskennan professorina toimiva Teiko Heinosaari.
Heinosaaren mukaan suurin osa nyky-yhteiskunnan toiminnasta nojaa tavalla tai toisella informaatioon ja sen prosessointiin. Juuri näillä alueilla kvanttiteknologiaa hyödyntävät sovellukset kehittyvät tällä hetkellä kaikkein nopeimmin.
Kvanttiteknologian sovelluksia kehitetään tutkimusryhmissä ja yrityksissä ympäri maailmaa. Yksi merkittävä hanke on suurikokoisen kvanttitietokoneen rakentaminen. Jyväskylässä tosin keskitytään erityisesti ohjelmistojen ja sovellusten luomiseen.
Tällä hetkellä Jyväskylässä keskitytään tutkimaan muun muassa kvanttilaskentaa, jossa yhdistetään supertietokoneen ja kvanttiprosessorin parhaimmat puolet.
”Kvanttitietokoneet mahdollistavat tulevaisuudessa sellaisten monimutkaisten tehtävien laskemisen, joihin edes supertietokoneet eivät pysty. Mahdollisia sovellusalueita ovat esimerkiksi molekyylien mallintaminen ja lääketiede.”
Heinosaaren mukaan on vielä liian aikaista arvioida, mitkä kvanttiteknologian sovellutuksista onnistutaan kehittämään riittävälle tasolle.
Yleisesti ajatellaan, että kvanttiteknologiasta tulee olemaan hyötyä esimerkiksi akkuteknologian kehittämisessä, lääkekehityksessä ja kyberturvallisuuden parantamisessa.
”Mahdollisia sovelluksia on kuitenkin kehitteillä niin paljon, että seuraavan 10 vuoden aikana tulemme luultavasti näkemään kvanttiteknologiaa käytettynä usealla eri tavalla”, Heinosaari summaa.
Lisätietoja
Jyväskylän yliopisto on mukana Suomen Akatemian kvanttilippulaivassa, jossa tarkoituksena on edistää Suomen valmiutta kvanttiteknologiamurrokseen. Kvanttiteknologiasta on apua erityisesti kompleksisten ongelmien ratkaisussa, joissa se toimii perinteistä teknologiaa tehokkaammin.
Lippulaivassa ovat mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja CSC Tieteen tietotekniikkakeskus Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teiko HeinosaariProfessoriJyväskylän yliopisto
Puh:+358503059677teiko.heinosaari@jyu.fihttps://www.jyu.fi/fi/henkilot/teiko-heinosaariTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusiksi vararehtoreiksi on valittu Kaisa Miettinen ja Pasi Raiskinmäki2.5.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on 2.5.2024 tehnyt päätöksen Kaisa Miettisen ja Pasi Raiskinmäen valinnasta vararehtoreiksi. Vararehtoreiden nelivuotiskausi alkaa 15.8.2024. Marja-Leena Laakso jatkaa koulutuksesta vastaavana vararehtorina.
Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä2.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että koulukiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Kiusaaminen netin välityksellä on yleistynyt ja koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt.
Yli 500 lasten ja nuorten liikunnan huippuasiantuntijaa 52 eri maasta kokoontuu Jyväskylään 13.–17.5.202429.4.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen asiantuntijoiden AIESEP-kongressi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 13.–17.5.2024. Kongressiin saapuu yli 500 osallistujaa 52 maasta ympäri maailman. Viisipäiväisen tapahtuman ohjelma kattaa uusimman tutkimuksen ja tulokset lasten ja nuorten liikkumisesta. Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tapahtumaan tutustumaan alan ajankohtaisimpiin aiheisiin ja parhaisiin osaajiin!
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme