Korkotason nousu ei ole heijastunut metsätilojen tarjontaan

Korkotason noustua metsärahastojen houkuttelevuus väheni suhteessa talletuksiin ja korkorahastoihin. Viime vuonna rahastoihin ei enää virrannut rahaa entiseen malliin. Instituutionaalisten ostajien osuus laski 60 prosentista 20 prosenttiin.

Huomattavan suuri kysynnän muutos katkaisi pitkään jatkuneen metsäkiinteistöjen hintatason nousun.  Erityisesti kysynnän muutos vaikutti suurten tilojen hintatasoon. ”On kuitenkin syytä huomata, ettei viimeaikaisten todella suurten kauppojen (United Bankersin ja Dasos Capitalin ammattisijoittajille suunnattujen suljettujen rahastojen myynnit) hintatasoissa ole tapahtunut suuremmin muutoksia”, tarkentaa Suomen Sijoitusmetsien perustajayrittäjä Mika Venho.

”Korkojen vaikutus ei lyönyt läpi metsäkiinteistöjen hintatasoon, lainakorkojen kautta siitä yksinkertaisesti syystä, että velkarahalla sijoittajia on kuitenkin markkinoilla suhteellisesti vähän. Aikoinaan heitä on voinut olla enemmänkin, mutta silloin hintataso suhteessa hakkuuarvoon oli eri tasolla ja taitavat ostajat pystyivät tekemään lainarahalla pikavoittoja hakkaamalla tilan paljaaksi”, toteaa Venho ja jatkaa, ”Kolikon toisella puolella ei voida myöskään nähdä pakkomyyntien merkittävää vaikutusta markkinaan. ”

Metsäkiinteistöjen hintatason nousun taittuminen näkyi varsinkin viime vuoden loppua kohden myymättömien kohteiden osuuden lisääntymisenä. Myyjät eivät olleet tyytyväisiä saatuihin tarjouksiin ja valmiita kauppoihin. Ostajista tuli entistä valikoivampia, jolloin myös alueellinen hintakehitys eriytyi. Toisaalta myös kohteiden hiljainen myynti vaikeutui merkittävästi, kun ostajajoukko laajeni, eikä muutaman metsärahaston kontaktoinnilla saanut enää kunnollisia tarjouksia.

Hintatason taittuminen ei ole kuitenkaan vähentänyt julkisesti myyntiin tulleiden tilojen tarjontaa - Ei vaikka osa metsätilan myyntiä harkitsevista olettanee metsämarkkinan kehityksen vastanneen asuntomarkkinaa. Johtuuko sitten puun hyvästä hinnasta, yksityisten patoutuneesta kysynnästä vai siitä, ettei metsäsijoituksia aina tehdä loppuun saakka mietittyinä taloudellisina ratkaisuina, metsäkiinteistömarkkinoilla ei ole nähty asuntomarkkinoiden kaltaista hintatason laskua, eikä kauppamäärien romahdusta.

Metsäkiinteistömarkkinoiden alkupuoliskon aktiivisimmat kaksi kuukautta ovat edessä puun hintatason edelleen noustessa ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Samaan ajankohtaan on uumoiltu asettuvan myös ensimmäisten koronlaskujen. ”Tähän kun lisätään vielä sekä kotimaisten että ulkomaisten instituutioiden orastava markkinoille paluu, katkennee yhdeksän kuukautta kestänyt maltillinen hintatason lasku”, ennakoi Venho.