Metsänomistajien enemmistö turhautunut metsäkeskusteluun

Vain joka neljäs metsänomistaja on tyytyväinen Suomessa käytävään voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun. – Metsänomistajien enemmistön mielestä keskustelussa tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä, sanoo Taloustutkimuksen Tommi Saarnio.

–Toinen tärkeä tutkimuksen johtopäätös on, että enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana. 

Aiempien tutkimusten tapaan myös tässä toistuu se, että metsäkeskustelua pidetään tunteikkaana, muttei tosiasioihin pohjautuvana. – Vain vajaa viidennes metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tosiasioihin pohjautuvana ja vielä harvempi kokee sen tasapuolisena.

–Tulosten perusteella tuntuu siltä, että metsäomistajat ovat aika turhautuneita nykyiseen keskusteluun. He kokevat, että heitä ei kuunnella, metsäala ei osallistu tarpeeksi näkyvästi keskusteluun ja että muut hyötyvät keskustelusta.

Metsäalan tulisi osallistua vahvemmin keskusteluun

–Metsänomistajia ja metsäammattilaisia halutaan enemmän mukaan julkiseen metsäkeskusteluun ja metsäalan lisäävän omaa viestintäänsä. Jos nämä tahot aktivoituvat, niin sillä voi olla metsänomistajille myönteistä merkitystä tulevassa keskustelussa, muistuttaa Saarnio.

Saarnion mukaan eniten metsänomistajien mielipiteitä jakaa poliittinen suuntautuminen. – Tämä näkyy etenkin siinä, että keskustan ja oikeiston kannattajat haluavat metsäkeskustelun käsittelevän enemmän työllisyyttä ja taloutta, kun taas vihreiden ja vasemmiston kannattajat katsovat, että siinä tulisi painottaa enemmän luontokatoa ja ilmastonmuutosta.

Poliittinen ohjaus lisää hakkuiden aikaistamista ja niiden määrää

Selkeä enemmistö vastaajista, kolme neljästä metsänomistajasta kokee Saarnion mukaan metsien käytön poliittisen ohjauksen ja sen valmistelun lisääntyneen viime vuosina. – Erityisesti maaseudulla asuvat, vanhemmat ikäryhmät ja isojen metsätilojen omistajat kokevat poliittisen ohjauksen lisääntyneen keskimääräistä enemmän. Puoluekannan mukaan tarkasteltuna keskustalaiset kokevat poliittisen ohjauksen lisääntyneen eniten ja vihreät vähiten.

–Tässä näkyy todennäköisesti se, että keskustelu esimerkiksi EU-tason sääntelyyn liittyen on lisääntynyt viime vuosina. Tämän koetaan vaikuttavan suoraan eri tavoin metsänomistajaan, tulkitsee Saarnio.

–Metsäkeskustelu tai metsien talouskäyttöön liittyvä poliittinen valmistelu on jo vaikuttanut joka neljännen metsänomistajan metsissään tekemiinsä ratkaisuihin.  Käytännössä se näkyy niin, että enemmistö näistä metsänomistajista on lisännyt metsien talouskäyttöä hakkuiden lisäämisellä tai niiden aikaistamisella lisääntyvän sääntelyn pelossa.

Saarnion mukaan lähes 90 prosenttia metsänomistajista kokee, että metsäkeskustelussa haastetaan omaisuudensuojaa ainakin hieman. – Metsien perustuslakiin kirjatun omaisuudensuojan hämärtyminen ja metsälaki vaikuttavat metsänomistajien metsien käyttöön tulosten mukaan eniten. Mitä suurempi metsätila, sitä enemmän omaisuudensuojan haastaminen vaikuttaa metsien käyttöön. Merkittävänä voi pitää tulosta, että vain muutama prosentti metsänomistajista oli sitä mieltä, että omaisuudensuojaa ei lainkaan haasteta.

–Kun kysyttiin, kenelle metsiin sitoutuneen hiilen arvo kuuluu, suurin osa metsänomistajista oli sitä mieltä, että se kuuluu metsänomistajille omistamiensa metsien osalta. Osa vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattavista metsänomistajista katsoi metsiin sitoutuneen hiilen kuuluvan valtiolle tai EU:lle.  

Metsäkeskustelun hyötyjinä ympäristöjärjestöt – ei luonto

Selkeä enemmistö metsänomistajista kokee nykyisen metsäkeskustelun hyödyttävän Saarnion mukaan eniten ympäristöjärjestöjä. – On ehkä hieman yllättävä tulos, että vain vähemmän kuin kymmenes (8 %) katsoo, että luonto itse hyötyy keskustelusta.

–Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat kokivat, että metsäteollisuus hyötyy eniten nykyisestä metsäkeskustelusta. Yli puolet metsänomistajista katsoi, että hyötyjiä ovat mediatalot. Tämän tuloksen perusteella ainakin metsänomistajien silmissä ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet omassa viestinnässään.

Aiemmissa Taloustutkimuksen tutkimuksissa on Saarnion mukaan selvinnyt, että yleinen suhtautuminen metsäasioihin jakaa suomalaisia. – Näitä jakolinjoja selittää muun muassa demografiset tekijät ja poliittinen suuntautuminen. Metsänomistajien keskuudessa on havaittavissa samoja poliittisen suuntautumiseen, ikään ja kaupunki -maaseutu asetelmaan liittyviä jakolinjoja. Suomalaisten vahva metsäsuhde näkyy mielipiteissä.

–Kuin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet metsätiedon olevan varsin heikkoa kansalaisten keskuudessa, myös metsänomistajien keskuudessa tiedot olivat yllättävän huonoja. Tämä kertoo myös metsänomistajuuden muuttumisesta.

Aikaisemman Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes joka toinen luulee virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa, vaikka yksityishenkilöt ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä 60 prosentin omistusosuudellaan.

Poliittinen suuntautuneisuus selittää metsänomistajien erilaisia mielipiteitä

Vaikka tutkimuksessa ei ole ollut tarkoitus korostaa poliittista eroja, kaikista taustamuuttujista poliittinen suuntautuminen on Saarnion mukaan merkittävin tekijä. – Myös kaupungin ja maaseudun välillä on havaittavissa jakolinjoja. Jossain määrin eroja selittää tämän lisäksi miesten ja naisten sekä ikään liittyvät erilaiset painotukset, tulkitsee Saarnio.

Kaupungeissa sekä Helsinki-Uusimaalla asuvat metsänomistajat sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat korostuvat niissä vastaajissa, jotka haluavat lisää ilmastonmuutoksen, luontokadon ja virkistyskäytön käsittelyä metsäkeskustelussa. Perussuomalaisten kannattajat sekä miehet ja suuret metsänomistajat mainitsevat talouden ja työllisyyden keskimääräistä useammin, naiset ilmastonmuutoksen, luontokadon ja virkistyskäytön.

Puoluekannan mukaan tarkasteltuna Keskustan, Vihreiden ja kokoomuksen kannattajat seuraavat Saarnion mukaan keskimääräistä enemmän metsäkeskustelua. – Erot ovat kuitenkin melko pieniä.                                               Eniten keskustelua seurataan televisiosta, sanomalehdistä ja Metsälehdestä. Sosiaalisen median kanavia käytetään kokonaisuudessaan selvästi vähemmän metsänkeskustelun seuraamiseen kuin perinteistä mediaa, jolla on edelleen merkittävä asema keskustelussa.

– Vastaavasti alle 45-vuotiaille sosiaalinen media on keskimääräistä tärkeämpi lähde. Sosiaalisen median metsäkeskustelu on äkkipikaista ja sinne voi luiskahtaa väitteitä, jotka eivät aina pidä paikkaansa.

Tutkimuksen taustaa:

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada luotettava ja puolueeton kuva siitä, millaisia ajatuksia metsänomistajilla on metsäkeskustelusta ja metsäalan näkyvyydestä keskustelussa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 15.-20.3.2024 välisenä aikana.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat yli 15-vuotiaat suomalaiset metsänomistajat, joiden omistama metsäpinta-ala on vähintään 5 hehtaaria. Aineisto on painotettu iän, asuinpaikan ja metsäpinta-alan mukaisesti Metsänomistaja 2020 –tutkimusaineistoon perustuen. Kokonaisvastaajamäärä oli 1084. Kokonaistulosten osalta keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksen toteutti Metsämiesten Säätiön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi