Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen
Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.
Nenän tukkoisuutta hoidetaan yleensä lääkityksellä. Mikäli lääkehoito ei auta tarpeeksi, käytetään lääkärin harkinnan mukaan leikkaushoitoa. Tällä hetkellä nenäleikkaukset perustuvat lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen eikä kolmiulotteiseen nenäkäytävien yksityiskohtaiseen analyysiin. Leikkaushoitoon päätyvistä potilaista on usein tarjolla kolmiulotteisia TT-kuvia, jotka antavat yksityiskohtaista tietoa nenän rakenteesta ja nenäkäytävistä. Kuitenkin suuri osa TT-kuvien sisältämästä datasta jää tällä hetkellä hoidossa hyödyntämättä.
Ormiskankaan mukaan TT-kuvien sisältämää informaatiota voitaisiin käyttää nenän ilmavirtauksen yksityiskohtaiseen analyysiin, koska ilmavirtaus vaikuttaa siihen, miten ahtaana potilas itse kokee nenänsä. Nenän ilmavirtaus voidaan laskea TT-kuvista CFD-laskennoilla.
– CFD-laskenta on paljon käytetty menetelmä insinööritieteessä, mutta lääketieteessä potilaiden tutkimuksessa sitä ei ole juurikaan hyödynnetty. Tällaista laskentaa voitaisiin käyttää hyödyksi yksityiskohtaiseen ja objektiiviseen nenäleikkauksen suunnitteluun, Ormiskangas kertoo.
Ormiskangas keräsi väitöskirjaansa varten nenän alakuorikoiden liikakasvusta oireilevien potilaiden oirekyselytiedot ja TT-kuvantamisdatan. Potilaiden subjektiivisia arvioita hän vertasi objektiivisiin TT-kuvien pohjalta tehtyihin nenän ilmavirtauksen CFD-laskentoihin. Väitöstyössään hän havaitsi korrelaation subjektiivisten oireiden muutosten ja ilmavirtauksen muutosten välillä alakuorikkokirurgialla hoidetuilla potilailla.
– Tulevaisuudessa CFD-laskentaa voitaisiin kehittää potilaiden nenäleikkausten suunnittelun automatisointiin, joka johtaisi parempaan potilastyytyväisyyteen sekä säästäisi terveydenhuollon kustannuksia, Ormiskangas toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. toukokuuta
Diplomi-insinööri Jaakko Ormiskankaan Biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Computational Fluid Dynamics and Experimental Methods of Nasal Airflow in Rhinological Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.5.2024 kello 12 alkaen Finn-Medin auditoriossa FM5 (Biokatu 12, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Ormiskangas
044 298 5667
jaakko.ormiskangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme