Kesämatkailu on miljardiluokan liiketoimintaa – Suomella kuromista muihin Pohjoismaihin

Ulkomaisten matkailijoiden odotetaan tekevän tänä kesänä jopa 1,8 miljoonaa matkaa Suomeen. Heidän käyttämänsä rahamäärä majoitukseen, ravintoloihin ja kahviloihin, kulttuuriin, urheiluun ja virkistykseen, ostoksiin, polttoaineeseen, liikkumiseen ja muihin menoihin voi alkavana kesänä nousta jopa yli 1,4 miljardin*) euron. Viime kesänä vastaava summa oli 1,3 miljardia.  

Tämä optimistinen arvio perustuu kasvaneeseen kiinnostukseen ja ennakkovaraustietoihin.  

– Matkailuaiheiset hakukonehaut Suomeen ovat kevään aikana kasvaneet lupaavasti edellisvuodesta. Kesä-Suomeen on myös avattu lukuisia uusia lentoreittejä ja lentoliikenteen kapasiteettia on nostettu. Kesän lentovaraukset ovat kasvaneet yli kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Katarina Wakonen kertoo. 

Inflaatio ei ole taltuttanut intoa matkustaa 

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset koko Euroopassa olivat viime vuonna lähes pandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa edeltävällä tasolla – eroa huippuvuoteen 2019 on alle prosentti. Suomessa oltiin kuitenkin yhä lähes viidesosa (19 %) jäljessä pandemiaa edeltäneistä luvuista. Jos venäläisten matkailijoiden vaikutus lasketaan pois, oli Suomi lähes kymmenen prosenttia (9 %) tähänastista huippuvuotta (2019) jäljessä. 

Matkailu on noussut korona-ajan kuopasta ja se on ollut pandemian jälkeen etusijalla kuluttajien vapaa-ajan budjetin käytössä.  

– Kysyntä kohdistuu nyt hinta-laatusuhteeltaan hyviin kohteisiin. Elpyminen alkoi 2021–2022 isojen matkailumaiden tunnetuista kohteista, mutta nyt Euroopassa turvallisena pidetyt, pohjoisen viileät kohteet ovat alkaneet kiinnostaa matkailijoita ja matkanjärjestäjiä.    

Matkailualan kasvu ulkomaisten matkailijoiden varassa 

Matkailuvuoden paras tulos tehdään tyypillisesti kesäkuukausien aikana. Ulkomaiset matkailijat viettivät Pohjoismaissa viime kesänä yhteensä 24 miljoonaa yötä. Suomen osuus tästä on seitsemän prosenttia, kun Ruotsin ja Norjan osuudet ovat siihen verrattuna kolmin-viisinkertaiset. 

– Suomi tunnetaan maailmalla ennen muuta talveen liittyvistä kokemuksista ja elämyksistä. Kesätarjonnan heikompi tunnettuus pitää Suomen poissa matkailijoiden tutkalta. Talvikuukausina osuutemme Pohjoismaissa tehtävistä ulkomaisista yöpymisistä nousee neljäsosaan ja tekee Suomesta markkinajohtajan. Talven matkailijavirrat ovat kuitenkin kesäkautta huomattavasti pienemmät. Viime talven huippusesonkina Pohjoismaissa oli vain kahdeksan miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä. 

Kasvua ja ympärivuotisuutta havittelevalle toimialalle menestyminen kesäkaudella on ratkaisevaa. Kasvuodotukset suuntautuvat ulkomaisen kysynnän kasvattamiseen, kun suomalaisten kotimaan matkailu on kääntynyt laskuun.  

Osassa maata matkailuala käy läpi rakennemuutosta 

Matkailun osuus Suomen palveluviennistä on Tilastokeskuksen arvion mukaan kymmenen prosenttia. Matkaa matkailun huippuvuoden 2019 lähes viidenneksen (17 %) osuuteen on vielä pitkä. Matkailusta ehti ennen pandemiaa tulla yksi Suomen ulkomaankaupan ja palveluviennin tukijalka.  

– Kovia kokeneen toimialan elpymistä entiselleen on hidastanut Ukrainassa käytävä sota, jolla on suoria vaikutuksia Suomen kilpailuetuihin. Matkailussa on meneillään osassa maata idänkaupan loppumiseen verrattavissa oleva rakennemuutos. Elinkeinon on etsittävä uusia markkinoita ja kehitettävä matkailupalveluita uusille kohderyhmille. 

*) Luvut perustuvat Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen kehittämän uuden kuukausitilaston Matkailijamittarin tulosten pohjalta tehtyihin kasvuarvioihin. 

Pohjoismaiden tilastovertailu perustuu Visit Finlandin keräämiin tietoihin. Mukaan on otettu kustakin maasta vertailukelpoiset majoitusmuodot eli hotellit sekä vastaavat majoitusliikkeet, leirintäalueet ja retkeilymajat. Kesäkaudella viitataan tässä yhteydessä kesän huippusesonkiin (kesä-elokuu) ja talvikaudella talven huippusesonkiin (joulu-helmikuu).