Tampereen taidemuseo esittelee hyperrealistisen kuvanveiston kansainvälisiä huippuja kesän suurnäyttelyssä

Jaa

Tampereen taidemuseo tuo kaupunkiin hyperrealistisen kuvanveistotaiteen kiinnostavimpia kansainvälisiä tekijöitä kuudenkymmen vuoden ajalta. HYPER-näyttelyn veistokset ovat teknisesti taiturimaisia ja esittävät ihmiskehon sellaisena kuin se on, pienintä yksityiskohtaa kuten ihohuokosta, ryppyä, partakarvaa ja hikikarpaloa myöten. Tämä tekee katsomiskokemuksesta hätkähdyttävän todentuntuisen ja läsnäoloa korostavan. Näyttely vie katsojan suoraan iholle, lähelle ihmisyyttä.

Veistos, jossa realistisen näköisen miehen ylävartalo nousee lattian läpi.
© Zharko Basheski, Ordinary Man, 2009-10, installation view - Sembra Vivo! - Palazzo Bonaparte, Roma 2023 Courtesy of the artist and Institute for Cultural Exchange, Tübingen

Hyperrealistisissa teoksissa kerronnalliset ja yllättävätkin elementit yhdistyvät todellisuuden valokuvantarkkaan esittämiseen. Aiheina ovat arkiset tilanteet, tavalliset ihmiset ja inhimillisen olemassaolon moninaisuus. Monissa teoksissa leikitään myös poikkeavalla mittakaavalla ja huumorilla. Näyttely nostaa esiin ajankohtaisia teemoja kuten robottiteknologian, tekoälyn, kloonauksen sekä kuolemattomuuden tavoittelun. Teokset tuntuvat usein todellisemmilta kuin todellisuus itse. Siitä johtuu tyylisuunnan nimikin, hyperrealismi.

HYPER-näyttelyssä Zharko Basheskin jättiläismies nousee lattian läpi, Glazer/Kuntzin veistos puhuu puhelimessa ja Mel Ramosin banaaniteoksen sisältä kuoriutuu nainen. Näyttelyn taiteilijat ovat hyperrealistisen kuvanveiston keskeisimpiä nimiä kuudelta vuosikymmeneltä, klassikoista nykytaiteen keskeisimpiin nimiin. Näyttelyn muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Duane Hanson, Ron Mueck, Maurizio Cattelan, Berlinde de Bruyckere, Carole E. Feuerman, Jasques Verduun, George Segal, Tony Matelli, Sam Jinks, Marc Sijan, John DeAndrea, Mathilde ter Heijne ja Patricia Piccini. Kaikkiaan mukana on teoksia 27 taiteilijalta.

Hyperrealismi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa vastareaktiona abstraktille ekspressionismille. Lähestymistapana se on jatkunut niin maalaus- kuin veistotaiteen alueella monien taiteilijoiden tuotannossa näihin päiviin saakka. Hyperrealismi kytkeytyy fotorealistiseen taiteeseen ja se on yksi ”uuden realismin” taidemuoto. 

Näyttely on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Institut für Kulturaustaschin kanssa. 

Median edustajat voivat tulla tutustumaan näyttelyyn etukäteen ripustusviikolla 27.–31.5.2024. Vierailusta voi sopia näyttelypäällikkö Virpi Nikkarin kanssa. 

HYPER 
1.6.–29.9.2024
Tampereen taidemuseo 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Veistos, jossa realistisen näköisen miehen ylävartalo nousee lattian läpi.
© Zharko Basheski, Ordinary Man, 2009-10, installation view - Sembra Vivo! - Palazzo Bonaparte, Roma 2023
Lataa
Veistos, jossa mies ja nainen istuvat vastakkain, tiiviisti sylikkäin.
Marc Sijan: Embrace, 2014. Polyester resin and oil paint, 79 x 94 x 79 cm.
Lataa

Tampereen taidemuseo

Tampereen taidemuseo järjestää vaihtuvia näyttelyitä taiteen historian teemoista ja esittelee vanhoja mestareita sekä nykytaiteen tuoreimpia tekijöitä. Esille nostetaan niin paikallisia taiteilijoita kuin kansainvälisiäkin tekijöitä. Vuoden kohokohta on Vuoden nuoren taiteilijan julkistus ja palkintonäyttely. Pirkanmaan vastuumuseona taidemuseo tutkii paikallista taidehistoriaa ja tukee alueen toimijoita. Tampereen taidemuseo hallinnoi ja hoitaa Suomen toiseksi suurinta taidekokoelmaa, joka käsittää yli 15 000 teosta.

Tampereen taidemuseo
Puutarhakatu 34, 33230 Tampere
puh. 041 730 3104
tampereentaidemuseo.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen taidemuseo ja Muumimuseo

Tove Jansson tunsi olevansa ennen kaikkea maalari – Janssonin elämästä kertova näyttely avautuu Muumimuseossa 20.4.202419.4.2024 15:22:21 EEST | Tiedote

Tove Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta liputetaan sekä hänen että suomalaisen taiteen kunniaksi. Jansson oli taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä, kirjailija ja sarjakuvataiteilija. Etenkin muumihahmot ovat tehneet Janssonista kansainvälisesti tunnetun, mutta Jansson itse tunsi olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Taiteilijaelämää-näyttelyn keskiössä on Tove Janssonin monipuolinen, usein muumikuvitusten varjoon jäänyt ura.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye