Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla

Astma on lasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia. Siihen liittyvät keskeisesti vaihteleva keuhkoputkien tulehdus ja lisääntynyt supistumisherkkyys. Erilaiset ärsykkeet, kuten rasitus, infektiot ja allergeenit, voivat pahentaa sairautta. Rasituksen laukaisema keuhkoputkien supistuminen on yleinen löydös astmassa, ja lapsilla rasituskoe yhdistettynä keuhkojen toiminnan mittaamiseen onkin tärkein tutkimus astman toteamiseksi.

Aikuisten kohdalla tiedetään, että kylmän ja kuivan ilman hengittäminen rasituksessa lisää keuhkoputkien supistumista. Rasituskoe tehdään siksi juoksumatolla pakkasilmaa hengittäen. Lapsilla tämä ei onnistu, vaan rasituskoe tehdään ulkona juosten, jolloin olosuhteita ei pystytä vakioimaan.

– Lapsilla ulkoilman tekijöiden vaikutusta rasituksen laukaiseman keuhkoputkien supistumisen herkkyyteen ei ole aiemmin laajalti selvitetty. Ei tarkkaan tiedetä, sulkeeko lämpimänä ja kosteana kesäpäivänä tehty rasituskoe astman pois yhtä hyvin kuin kylmänä pakkaspäivänä tehty rasituskoe. Myöskään ulkoilman siitepölyjen ja ilmansaasteiden pitoisuuksien vaikutusta rasituksen laukaiseman keuhkoputkien supistumisen voimakkuuteen tai ilmaantuvuuteen ei tiedetä, Pauliina Tikkakoski kertoo.

Tikkakoski selvitti väitöstutkimuksessaan kosteuden, lämpötilan, siitepölyjen ja ilmansaasteiden vaikutusta rasituskokeiden tuloksiin. Hän tutki ulkojuoksurasituskokeessa käyneiden lasten rasituskoetulokset ja yhdisti niihin julkisista rekistereistä saadut tiedot ilman kosteudesta, lämpötilasta, siitepölyistä ja ilmansaasteista rasituskokeiden aikaan.

Tutkimus paljasti, että ilman sisältämän veden määrä eli absoluuttinen kosteus oli merkittävin rasituskokeen tulokseen yhdistyvä ulkoilman tekijä. Mitä kuivempaa ilma on, sen suurempi on rasitusastmareaktion ilmaantuvuus ja reaktion voimakkuus.

– Yleisesti mielletty yhteys kylmän ilman ja rasituksen laukaiseman keuhkoputkien supistumisen välillä näyttäisi selittyvän sillä, että kylmän ilman absoluuttinen kosteus on matalampi. Lämpötila ei siis ole itsenäinen selittävä tekijä. Negatiivinen testitulos korkeassa absoluuttisessa kosteudessa tulisikin tulkita varoen, ja yleisemmin käytettyjen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan sijaan rasituskokeissa kannattaisi raportoida absoluuttinen kosteus, Tikkakoski sanoo.

Väitöstilaisuus perjantaina 17. toukokuuta

LL Pauliina Tikkakosken keuhkosairauksien ja allergologiaan kuuluva väitöskirja The association of physical and biological factors of outdoor air with exercise-induced bronchoconstriction in children tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.5.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.