Uskonnollinen pukeutuminen työpaikalla tukee monimuotoisuutta ja tasa-arvoa

– Kulttuurisen monimuotoistumisen ymmärtäminen on tärkeää, jos halutaan tukea yhteiskunnan yhdenvertaisuutta, kohdella kaikkia tasapuolisesti ja välttää syrjintää, sanoo Katri Karhunen Helsingin yliopistosta.

Karhusen väitöstutkimus tarjoaa keinoja tarkastella monimuotoistuvaa työelämää laajemmasta näkökulmasta: aiheena on uskonnollinen pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen aineistona on Suomessa 2010-luvulla julkisuudessa käytyjä keskusteluja sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien musliminaisten kokemuksia uskonnollisen asusteen käyttämisestä osana työasua.

Suomessa esillä on ollut erityisesti musliminaisten huivi, mutta myös sikhimiesten turbaanista on keskusteltu. Uskonnollisia asusteita ovat myös juutalaismiesten käyttämä kipa ja kristittyjen ristikaulakoru. Myös tatuoinneilla saattaa olla uskonnollisia merkityksiä.

Työyhteisö tukee uskonnollista pukeutumista

– Ihmisen ammatillinen identiteetti määrittyy myös henkilökohtaisen identiteetin kautta. Siihen vaikuttaa henkilön tausta, myös kulttuurinen ja uskonnollinen, sekä erilaiset ryhmät, joihin hän kuuluu, Katri Karhunen sanoo.

Myös henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat ammatti-identiteettiin.

Työyhteisö kohteli Karhusen haastattelemia naisia pääsääntöisesti hyvin, ja he kokivat saavansa kollegoiltaan ja esihenkilöiltään tukea ja apua. HUS on tarjonnut huivin osana työasua jo 2000-luvun alusta alkaen, ja tätäkin ennen omaa huivia sai käyttää. Huivista koettiin olevan myös hyötyä.

– Huivin ansiosta muslimiasiakkaiden koettiin olevan helpompi lähestyä työntekijää esim. ramadaniin liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä. Huivin nähtiin myös häivyttävän sukupuolieroja ja saavan käyttäjän näyttäytymään omasta mielestään enemmän ammattilaisena. Peittävä pukeutuminen myös lisäsi itsevarmuutta.

Ulkonäkö vaikuttaa käsitykseen pätevyydestä

Karhunen kuuli haastatteluissa myös negatiivisia kokemuksia.

– Etenkin terveydenhoitoalalla työskentelevät naiset kokivat ongelmia lähes päivittäin. Asiakkaat kommentoivat kielteisesti huivia tai ihonväriä. Ne yhdistettiin ulkomaalaisuuteen. Joskus potilaat halusivat vaihtaa hoitajaa tai nimittelivät epäasiallisesti.

Suomalaisuus tai näyttäytyminen suomalaisena vaikuttaa siihen, miten ihminen otetaan osaksi työyhteisöä ja miten häneen suhtaudutaan ammattilaisena.

– Haastattelemani naiset kokivat, että ulkomaalaisena näyttäytyminen lisäsi epäilyksiä pätevyydestä. Sen sijaan sujuva kielitaito, suomalainen nimi tai vaalea iho lisäsivät pätevyyttä asiakkaiden silmissä. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa arvostetaan työntekijöitä, jotka pystyvät mukautumaan suomalaiseen kulttuuriin ja näyttävät myös riittävän samanlaisilta kuin suomalaiset.

Monimuotoisuutta tukemalla houkutellaan kansainvälisiä osaajia

Karhusen tutkimus liittyy olennaisesti keskusteluun suomalaisuudesta ja rasismista sekä työllistymisestä ja työperäisen maahanmuuton tukemisesta.

– On syntynyt niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja, eli aloja, joille maahanmuuttajien on helpointa työllistyä. Nämä alat ovat usein pienipalkkaisia, ja niiden arvostus on alhainen. Sen sijaan, että pyrittäisiin parantamaan esimerkiksi työolosuhteita, työaikoja ja palkkaa, palkataankin maahanmuuttajia.

Monimuotoistumisen tukeminen on yhteiskunnan ja yhdenvertaisuuden kannalta olennaista.

– Kulttuurinen monimuotoisuus ja sen hyväksyminen houkuttelevat kansainvälisillä työmarkkinoilla liikkuvia maahanmuuttajia. Sen tukeminen osoittaa, että eri taustaiset ihmiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja hakeutua erilaisiin ammatteihin, Karhunen sanoo.

Väitöksen tiedot

Katri Karhunen väittelee 18.5.2024 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Uskonnollinen pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus suomalaisilla työpaikoilla". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen laki -sali, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on FT, dosentti Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti, ja kustoksena on Terhi Utriainen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.