Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita
Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.
Virustartunnat heikentävät toimintakykyä, aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja voivat johtaa kuolemaan. Virukset myös muuntuvat nopeasti, sopeutuvat uusiin isäntiin ja aiheuttavat uusia epidemioita ja kroonisia sairauksia. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi COMBATVIRUS-hankkeelle 1,68 miljoonaa euroa tehokkaiden viruslääkemolekyylien kehittämiseksi, jotka voivat toimia turvallisina ja kohtuuhintaisina viruslääkkeinä. Rahoitus oli yksi suurimmista säätiön keväällä 2024 myöntämistä apurahoista. Tutkimuskonsortioon kuuluvat professorit Sarah Butcher (konsortion johtaja) Helsingin yliopistosta, Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Minna Hankaniemi Tampereen yliopistosta.
- On todella nautinnollista työskennellä inspiroivien ja upeiden kollegoiden kanssa, iloitsee solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Keskinäinen ystävyys ja kunnioitus on hyvä pohja työskentelylle ja tuottaa todennäköisimmin hyviä tuloksia, hän jatkaa.
Kehitteillä tehokkaampia viruslääkkeitä ja rokotteita
COMBATVIRUS-ryhmä tutkii uusia bioaktiivisia yhdisteitä sieni- ja kasviuutteista, selvittää niiden toimintatapoja ja tarvittaessa atomien vuorovaikutusta virusproteiinien kanssa.
- Teemme yhteistyötä kemistien kanssa, jotta voimme syntetoida ja tunnistaa uusia bioaktiivisia molekyylejä, jotka sitoutuvat useiden patogeenisten enterovirusten sitoutumistaskuihin viruksen pinnalla. Haluamme kehittää turvallisia ja immunogeenisia rokotteita, jotka perustuvat viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP). Näiden muokkaaminen stabiloivien yhdisteiden kanssa tuottaa rokotteita, jotka saavat aikaan tasapainoisen solu-, limakalvo- ja humoraalisen immuunivasteen rokotettavilla, mikä on edellytys virusinfektion ja taudin pysäyttämiselle, kertoo Marjomäki.
Stabiloidut VLP-rokotteet ovat tehokkaita, ja niitä voidaan toimittaa ilman kallista kylmäketjua. Kliinisessä käytössä näillä rokotteilla on mahdollisuus saavuttaa maailmanlaajuinen kattavuus, ja niillä voidaan mahdollisesti saada aikaan laumaimmuniteetti.
Lisätietoa:
- Jane ja Aatos Erkon säätiön tiedote: https://jaes.fi/myonnetyt-avustukset/avustukset2024/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, +358 40 5634422, varpu.s.marjomaki@jyu.fi
Professori Sarah Butcher, Helsingin yliopisto, +358504155492, sarah.butcher@helsinki.fi
Akatemiatutkija Minna Hankaniemi, Tampereen yliopisto, minna.hankaniemi@tuni.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme