Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita
15.5.2024 06:45:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.
Virustartunnat heikentävät toimintakykyä, aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja voivat johtaa kuolemaan. Virukset myös muuntuvat nopeasti, sopeutuvat uusiin isäntiin ja aiheuttavat uusia epidemioita ja kroonisia sairauksia. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi COMBATVIRUS-hankkeelle 1,68 miljoonaa euroa tehokkaiden viruslääkemolekyylien kehittämiseksi, jotka voivat toimia turvallisina ja kohtuuhintaisina viruslääkkeinä. Rahoitus oli yksi suurimmista säätiön keväällä 2024 myöntämistä apurahoista. Tutkimuskonsortioon kuuluvat professorit Sarah Butcher (konsortion johtaja) Helsingin yliopistosta, Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Minna Hankaniemi Tampereen yliopistosta.
- On todella nautinnollista työskennellä inspiroivien ja upeiden kollegoiden kanssa, iloitsee solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Keskinäinen ystävyys ja kunnioitus on hyvä pohja työskentelylle ja tuottaa todennäköisimmin hyviä tuloksia, hän jatkaa.
Kehitteillä tehokkaampia viruslääkkeitä ja rokotteita
COMBATVIRUS-ryhmä tutkii uusia bioaktiivisia yhdisteitä sieni- ja kasviuutteista, selvittää niiden toimintatapoja ja tarvittaessa atomien vuorovaikutusta virusproteiinien kanssa.
- Teemme yhteistyötä kemistien kanssa, jotta voimme syntetoida ja tunnistaa uusia bioaktiivisia molekyylejä, jotka sitoutuvat useiden patogeenisten enterovirusten sitoutumistaskuihin viruksen pinnalla. Haluamme kehittää turvallisia ja immunogeenisia rokotteita, jotka perustuvat viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP). Näiden muokkaaminen stabiloivien yhdisteiden kanssa tuottaa rokotteita, jotka saavat aikaan tasapainoisen solu-, limakalvo- ja humoraalisen immuunivasteen rokotettavilla, mikä on edellytys virusinfektion ja taudin pysäyttämiselle, kertoo Marjomäki.
Stabiloidut VLP-rokotteet ovat tehokkaita, ja niitä voidaan toimittaa ilman kallista kylmäketjua. Kliinisessä käytössä näillä rokotteilla on mahdollisuus saavuttaa maailmanlaajuinen kattavuus, ja niillä voidaan mahdollisesti saada aikaan laumaimmuniteetti.
Lisätietoa:
- Jane ja Aatos Erkon säätiön tiedote: https://jaes.fi/myonnetyt-avustukset/avustukset2024/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, +358 40 5634422, varpu.s.marjomaki@jyu.fi
Professori Sarah Butcher, Helsingin yliopisto, +358504155492, sarah.butcher@helsinki.fi
Akatemiatutkija Minna Hankaniemi, Tampereen yliopisto, minna.hankaniemi@tuni.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme