KHO:n ennakkopäätös, joka koskee asiakirjajulkisuutta
14.5.2024 09:56:47 EEST | Korkein hallinto-oikeus | Päätös
Asiassa oli kysymys siitä, oliko pyydettyjen henkilötietojen sähköisessä muodossa tapahtuvalle luovuttamiselle Verohallinnon henkilörekisteristä julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset. Tämä edellytti sen arviointia, oliko tietojen pyytäjällä yleisen tietosuoja-asetuksen säännökset huomioon ottaen oikeus tallettaa ja käyttää pyytämiään henkilötietoja. Tältä osin kysymys oli siitä, oliko pyydettyjen henkilötietojen käsittely yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla lainmukaista.
Perintätoimintaa harjoittava A Oy oli pyytänyt saada Verohallinnolta vuoden 2017 tuloverotuksen julkiset tiedot henkilötunnusten perusteella niistä henkilöistä, joihin yhtiö kohdisti perintää. Tiedot oli pyydetty luovuttamaan sähköisessä muodossa kerran massaluovutuksena ja muutoin viikoittain. Tietoja käytettäisiin arvioitaessa yhtiön velallisasiakkaiden maksukykyä, joka yhtiön mukaan oli olennainen tekijä perintätoimenpiteiden tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tuloverotuksen julkisten tietojen käsittelyä lailla säädellyn perintätoiminnan yhteydessä velallisten maksukykyä arvioitaessa voitiin sinänsä pitää yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelynä, joka on tarpeen rekisterinpitäjän, eli tässä tapauksessa A Oy:n, tai kolmannen osapuolen, eli tässä tapauksessa yhtiön toimeksiantajien, oikeutettujen etujen toteuttamiseksi.
Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskevan edellytyksen täyttyminen edellytti lisäksi sen arviointia, syrjäyttivätkö henkilötietojen suojaa koskevat rekisteröityjen, eli perintätoiminnan harjoittajan A Oy:n velallisasiakkaiden, edut tai perusoikeudet ja -vapaudet kuitenkin edellä tarkoitetut rekisterinpitäjän ja kolmannen osapuolen edut. Kysymys oli niin sanotusta tasapainotestistä.
Tässä arvioinnissa oli ensinnäkin otettava huomioon, millainen merkitys pyydettyjen verotustietojen käsittelyllä oli perintätoiminnan harjoittajan sekä sen toimeksiantajien ja velallisasiakkaiden kannalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että pyydettyjen tietojen käsittelyä perintätoiminnan yhteydessä velallisten maksukykyä arvioitaessa voitiin A Oy:n esittämän selvityksen perusteella pitää yleisesti arvioiden tarpeellisena ja hyödyllisenä mutta ei kuitenkaan miltään osin välttämättömänä minkään edellä tarkoitetun tahon edun kannalta.
Merkityksellistä oli myös se, voitiinko perintätoiminnan harjoittajan velallisasiakkaiden katsoa henkilötietojen keräämisen ajankohtana ja sen yhteydessä voivan kohtuudella odottaa, että tuloverotuksen julkisia tietoja tultaisiin käyttämään perintätoiminnan yhteydessä heidän maksukykyään arvioitaessa.
Tältä osin voitiin ensinnäkin todeta, että tuloverotuksen julkisista tiedoista laaditaan erillinen julkinen luettelo maakunnittain, johon sisältyvät tiedot ovat kenen tahansa saatavilla, joskin julkisuuslain mukaisin, muun ohella tiedon sähköistä antamistapaa koskevin rajoituksin ja edellytyksin. Toisaalta tietojen antaminen verotusta varten on lakisääteinen velvoite, eikä verotustietojen käsittely Verohallinnossa edellytä verovelvollisten suostumusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että perintätoiminnan harjoittajien jo olevien ja tulevien velallisasiakkaiden ei yleisesti voida katsoa kohtuudella voivan tietoja Verohallinnolle ilmoitettaessa ja niitä Verohallinnossa käsiteltäessä odottaa, että tuloverotuksen julkisia tietoja tultaisiin massamuotoisesti sähköisesti luovutettuina myöhemmin käyttämään myös perintätoiminnan yhteydessä heidän maksukykyään arvioitaessa. Viimeksi mainittua tietojen käyttötarkoitusta oli lisäksi pidettävä tietojen alkuperäiseen verotukseen liittyvään käyttötarkoitukseen nähden uutena ja siitä olennaisesti poikkeavana.
Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että A Oy:n pyytämien, massamuotoisesti luovutettavien tuloverotuksen julkisten tietojen käsittely perintätoiminnan yhteydessä velallisasiakkaiden maksukykyä arvioitaessa ei ollut yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla lainmukaista.
Koska A Oy:llä ei henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan ollut oikeutta tallettaa ja käyttää pyytämiään henkilötietoja, julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset tietojen antamiselle sähköisessä muodossa eivät täyttyneet. Verohallinto oli voinut hylätä yhtiön tietopyynnön sanotun lainkohdan perusteella.
Äänestys 4-1.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.
Kort referat på svenska
Yhteyshenkilöt
Jaana Lappalainenviestintäpäällikkö / kommunikationschefkorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 259etunimi.m.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee hyvinvointialueen taloussuunnitelmaa (alijäämän kattaminen)10.7.2026 09:10:52 EEST | Päätös
Asiassa oli ratkaistavana, oliko hyvinvointialueen aluevaltuusto voinut perusoikeuksien turvaamiseksi päättää sellaisen taloussuunnitelman hyväksymisestä, jossa ei ollut noudatettu hyvinvointialuelaissa säädettyä määräaikaa hyvinvointialueen taseeseen kertyneen alijäämän kattamiselle.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee oikeudenkäyntikuluja8.7.2026 09:31:20 EEST | Päätös
Muutoksenhakijalle oli myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta, ja hänelle oli määrätty avustaja. Muutoksenhakija vaati hyvinvointialueen velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa siltä osin kuin niitä ei korvata oikeusapupäätöksen perusteella valtion varoista.
KHO:n muu päätös, joka koskee poikkeamista rakentamisessa (oikaisuvaatimuksen käsittelystä vastaava viranomainen)7.7.2026 09:15:12 EEST | Päätös
Korkein hallinto-oikeus myönsi Pirkkalan kunnalle valitusluvan ja tutki asian. Korkein hallinto-oikeus kumosi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa oli ratkaistavana, millä taholla on ollut toimivalta käsitellä kaavoitusjohtajan poikkeamispäätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset. Asian tausta, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut ovat luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla julkaistusta päätöksestä. KHO 7.7.2026 T 1887
KHO:n muu päätös, joka koskee radion antennikapasiteetin vuokrausta ja radiolähetyspalveluiden hinnoittelua3.7.2026 09:31:42 EEST | Päätös
Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi Bauer Media Oy:n valituksen. Valitus koski Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin päätöstä, jossa se oli katsonut, siltä osin kuin asiasta oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, että Digitan päälähetysasemien radion antennikapasiteetin vuokrauksen hinnoittelu ja hinnastot ovat kustannussuuntautuneita tehokkuus huomioiden lukuun ottamatta 15:aa antenni-ERP-teholuokka -yhdistelmän palvelua. Bauer Media Oy oli valituksessaan vaatinut, että Liikenne- ja viestintäviraston päätös kumotaan siltä osin kuin Digita Oy:n on vahvistettu noudattavan kustannussuuntautunutta hinnoittelua ja että asia palautetaan Liikenne- ja viestintävirastolle uudelleen arvioitavaksi ja ratkaistavaksi. Asian tausta, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut ovat luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla julkaistusta päätöksestä. KHO 3.7.2026 T 1850
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee elinkeinotulon verotusta (osakevaihto)3.7.2026 09:27:44 EEST | Päätös
A Oy oli vuonna 2020 luovuttanut omistamansa B Oy:n osakkeet elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n mukaisella osakevaihdolla D AB:lle saaden vastikkeena D AB:n osakkeita. Luovutuskirjassa oli sovittu muun ohella, että mikäli C-kiinteistöön ja siihen liittyvään vuokrasopimukseen liittyvät kulut ylittävät kohteesta saatavat tuotot sopimuksessa määritellyllä tavalla laskettuna vuosina 2020–2023, B Oy:n osakkaat korvaavat erotuksen D AB:lle euro eurosta. Korvausvelvollisuuden synnyttyä A Oy oli maksanut korvauksen vuosilta 2020–2022 D AB:lle vuonna 2023 ja maksaisi korvauksen vuodelta 2023 vuoden 2024 aikana. A Oy oli kirjannut vuonna 2024 maksettavasta korvauksesta arvionsa perusteella varauksen tilikauden 2023 kirjanpitoon. A Oy oli myynyt pääosan saamistaan D AB:n osakkeista vuonna 2020.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme