Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Katsomusopetus kuohuttaa. Julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi yhteisen katsomusaineen mahdollisuudesta ja elämänkatsomustiedon avaamisesta kirkkoon kuuluville. Kysymys etiikasta on kuitenkin jäänyt viime aikojen katsomusainekeskustelussa syrjään, vaikka historiallisesti juuri etiikan opetuksesta on käyty vilkasta poliittista ja pedagogista debattia.
Etiikkaa ehdotettiin kaikille yhteiseksi oppiaineeksi koululakien säätämisen yhteydessä 1920-luvulla, peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1960-luvulla, lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä 1990-luvulla ja peruskoulun tuntijakouudistuksen yhteydessä 2010-luvulla. Kertaakaan ehdotus ei mennyt läpi ja etiikka säilyi osana katsomusaineiden opetusta.
Eenariina Hämäläisen väitös on ensimmäinen systemaattinen selvitys etiikanopetuskeskustelujen vaiheista. Hän tutki, millä argumenteilla yhteistä etiikkaa puolustettiin ja vastustettiin, millaista tulkintaa etiikasta oppisisältönä debatin osapuolet tuottivat ja mistä tässä tunti- ja oppiainejakoa koskevassa kamppailussa oli kysymys.
– Tutkimukseni keskeinen löydös oli, että yhteistä etiikkaa puolustavat argumentit ovat pysyneet varsin samanlaisina läpi vuosisadan. Etiikkaa puolustaneet pedagogit ja poliitikot ovat kannattaneet yhtenäiskoulua ja pitäneet tärkeänä, että yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta julkinen koulu sitouttaisi oppilaat yhteiseen arvopohjaan, esimerkiksi demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Heille etiikan opetus onkin ollut ensisijaisesti kansalaiskasvatuksellinen, ei katsomuksellinen kysymys, Hämäläinen sanoo.
Uskontoon sidottua etiikkaa puolustavissa argumenteissa oli sen sijaan variaatiota. Yhteisen etiikan esitettiin uhkaavan uskonnon asemaa, mikä paljastaa etiikan keskeisen roolin uskonnon opetuksen legitimoijana. Uskonnon yhteydessä annettu etiikan opetus esitettiin pedagogisesti ylivertaisena, yksilöpersoonan kasvua edistävänä, kotien kasvatusoikeutta kunnioittavana, suomalaista kansakuntaa koossapitävänä mutta myös monikulttuurista yhteiskuntaa ja vähemmistöjen hyväksyvää tunnustamista palvelevana ratkaisuna.
Debatit kuvastavat liberaalin demokratian kasvukipuja
Hämäläisen mukaan etiikanopetuskysymys on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka oppiaineet ja tuntijako eivät ole itsestään selviä tai neutraaleja vaan historiallisesti muovautuneita ja kamppailtuja asiaintiloja. Uskontoon sidotun etiikan itsestäänselvyys ja ”luonnollisuus” on pitänyt tuottaa aina uudestaan.
Keskustelua luonnehti moraalinen huoli vallankäytön kohteista. Itsenäisyyden alussa oltiin huolissaan kapinaan nousseesta kansasta, peruskoulu-uudistuksen aikoihin sotasukupolveen etäisyyttä ottavista nuorista. Uudemmissa vaiheissa on peräänkuulutettu vakaata moraalista kompassia postmodernin arvohämmennyksen keskellä eläville oppilaille. Erimielisyyttä on kuitenkin syntynyt siitä, edistäisikö mainittua tavoitetta yhteinen vai tunnustuskuntakohtainen etiikan opetus.
– Mikael Soinisen moraalipedagoginen esitys kaikille yhteisestä siveysopista politisoitui itsenäisyyden alussa ja siveysoppi leimattiin uskonnon vastaiseksi, luterilaiseen Suomeen sopimattomaksi ja suorastaan mahdottomaksi. Tuolloin sementoitiin sekä etiikan opetukselle että etiikanopetuskeskustelulle Suomessa raamit, jotka tulisivat pysymään perustaltaan samanlaisina seuraavat sata vuotta, Hämäläinen kuvaa.
Debateissa on kamppailtu myös siitä, onko etiikka neutraali tieteenala vai normatiivinen, katsomuksellinen oppisisältö. Molemmat osapuolet ovat sekä politisoineet että epäpolitisoineet etiikanopetuskysymystä. Hämäläinen katsoo, että etiikan katsomusluonteen tunnustaminen ei vielä merkitse yhteisen opetuksen mahdottomuutta, onhan yleissivistävä koulutus yleensäkin väljässä mielessä katsomuksellisesti sitoutunutta.
Kamppailua etiikan opetuksesta käytiin osana kirkon kasvatuksellisen hegemonian murtumisen, julkisen koulutuksen laajenemisen ja suomalaisen demokratian rakentumisen prosessia. Etiikanopetuskeskustelut ovat olleet neuvottelua siitä, miten yhteiselämä parhaiten arvopluralistisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa järjestetään. Tutkimuksen kohteena olleita debatteja voikin Hämäläisen mukaan lukea eräänlaisena liberaalin demokratian kasvukiputarinana.
Eenariina Hämäläinen työskentelee oppikirjailijana sekä historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajana Tampereen yhteiskoulun lukiossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. toukokuuta
FM Eenariina Hämäläisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 24.5.2024 klo 12 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Eero Salmenkivi Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eenariina Hämäläinen
eenariina.hamalainen@outlook.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme