Puhtaan energian talous voi kannatella Suomen horjuvaa hyvinvointia

Energiateollisuuden arvion mukaan vuonna 2040 Suomen taloutta siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteenotettuun hiilidioksidiin. Talouden perustana on puhdas, toimitusvarma ja kilpailukykyinen energia. Sähkön osuus energianlähteenä on lähes kolminkertainen vuoteen 2023 verrattuna. Teollisuuden ja palveluiden sivutuotteena syntyvä lämpö pitää suomalaiset kodit lämpiminä päästöttömästi.

Näin ennustetaan Energiateollisuuden tänään julkaistussa visiossa menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta vuonna 2040.

Puhtaan energian tuotanto moninkertaistuu

Energiateollisuuden vision toteutuminen edellyttää sitä, että puhtaan sähkön tuotanto kasvaa 2,8-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2023. Ydinvoimaa tarvittaisiin yhden Olkiluoto 3:n verran lisää, ja tuulivoimaa yli 10 kertaa enemmän kuin viime vuonna tuotettiin. Myös aurinkovoimaa tarvitaan yli kymmenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Tuotannon kasvu edellyttää teollisuuden investointeja ja sen myötä kysynnän kasvua sekä sujuvaa sääntelyä ja luvitusta. Tarvitaan myös uusia teknologioita, kuten merituulivoimaa, pumppuvoimaloita, pienydinvoimaa, tehokkaita energiavarastoja ja vedyn monipuolista hyödyntämistä.

– Ratkaisu päästöjen vähentämiseen teollisuudessa ja liikenteessä on sähköistyminen, ja se merkitsee sähkön kulutuksen merkittävää kasvua. Tämä haastaa koko energia-alaa ajattelemaan uudella tavalla, ja olemme siihen valmiita, toteaa Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

– Tuulivoima, pienydinvoima ja orastava vetytalous tarjoavat lupaavimmat kasvunäkymät, mutta muutokset ovat nopeita. Onnistuminen edellyttää ketteryyttä sekä sähkön kysynnän ja tuotannon investointien ajoitusten osumista samalle lankulle, Sirkka jatkaa.

Verkot mahdollistavat murroksen

Suomen selviytyminen voittajaksi kovenevassa kilpailussa puhtaan siirtymän investoinneista edellyttää vahvoja energiaverkkoja ja lisää siirtoyhteyksiä. Vuoteen 2040 mennessä Suomeen tulee rakentaa ainakin kymmenen uutta pohjois-eteläsuuntaista kantaverkkoyhteyttä. Lisäksi sähkönjakeluverkkojen kapasiteettia on kasvatettava 160 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Myös vedylle on rakennettava oma kansallinen verkko ja rajasiirtoyhteydet.

Vahvojen verkkojen lisäksi sääriippuvaisen sähköntuotannon tasapainoksi tarvitaan monenlaisia kysyntäjoustoja ja varastoja muun muassa vedyntuotannossa ja kaukolämpöjärjestelmissä.

Energiamurroksen vaikutukset ympäristöön

Kun ilmastopäästöt painetaan negatiivisiksi jo 2030-luvulla, liittyvät energian ympäristövaikutukset jatkossa pääosin maankäyttöön. Vaikka tuulivoiman tuotanto kymmenkertaistuisi, olisi Suomessa yhä vain 20 tuulivoimalaa tuhatta neliökilometriä kohden. Tanskassa vastaava luku oli jo viime vuonna 138. Tuulivoiman merkittävä lisärakentaminen johtaisi siihen, että 1,7 prosenttia Suomen pinta-alasta olisi alle 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tämä vastaa Kuusamon kokoista aluetta.

Myös siirtokapasiteettia tarvitaan lisää. Vuonna 2040 0,4 prosenttia Suomen pinta-alasta on siirtoyhteyksien alla tai maakaapeleiden päällä, mikä vastaa Hyrynsalmen kokoista aluetta. Aurinkovoiman käytössä on 0,05 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tämä vastaa Kustavin kokoista aluetta.

Energiainvestointeja tarvitaan runsaasti lisää, mikäli haluamme Suomesta energiamurroksen johtajan. Energiateollisuuden vision mukaan vuonna 2040 energiaan investoidaan 6,9 miljardia euroa vuodessa. Tämä edellyttää nykyisen investointivauhdin kiihdyttämistä; poikkeusvuotta 2022 lukuun ottamatta energia-ala on investoinut vuosittain noin 2,5–3 miljardia euroa.

– Edessämme on mittavia investointeja tulevina vuosina. Alan vuosittaiset investoinnit muodostavat merkittävän osuuden kaikista Suomen investoinneista jo nyt, mutta ne pitää kaksinkertaistaa lähivuosina, jos haluamme johtaa alan murrosta Euroopassa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Työ on täysin tehtävissä, jos investointiympäristö pysyy vakaana ja lainsäädäntö tukee nopeaa etenemistä, Leskelä jatkaa.

Mitä pitää tehdä?

• Ilmastoratkaisujen kysyntää markkinoilla pitää vahvistaa asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat vuosille 2030–2050 sekä EU:ssa että kansallisesti.
• Varmistetaan Suomen energiapaletin monipuolisuus myös jatkossa. Suomelle kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava.
• Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla.
• Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä.
• Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla. Taloudelliset panostukset osaamiseen tulee turvata.
  
  

Lue lisää: www.energia.fi/energiavisio2040

Energiavision taustaa

Visio menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta vuonna 2040 on Energiateollisuus ry:n näkemys ja arvio energiajärjestelmän kehityksen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Sen kaksi skenaariota, ”Sisukas suorittaja” ja ”Energiamurroksen Euroopan mestari” on koottu useiden selvitysten perusteella yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 

Lisätietoja:

• Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus, p. 050 593 7233
• Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkan haastattelupyynnöt: Helenin konserniviestintä, p. 040 148 9064